Faisons un rêve (1936)

Sacha Guitryn Faisons un rêve (1936) on pitkään odottanut katsomista. Elokuva ei tiettävästi ole saanut Suomen ensi-iltaa, eikä siten virallista käännöstä, mutta sen nimen voisi suomentaa Tehdään unelma. Pietarissa vuonna 1885 syntynyt Sacha Guitry ohjasi urallaan yli 30 elokuvaa. Hän osallistui jo vuonna 1915 elokuvan Ceux de chez nous ohjaukseen, mutta varsinaisesti hän aloitti elokuvantekijänä vuonna 1934, äänielokuvan aikaan. Guitryn elokuvat ovat aina olleet verbaalisia, ja hän oli suvereeni näyttelijä, teatterimies ja käsikirjoittaja. Hän edustaa elokuvahistoriassa samanlaista teatterin perinteestä ammentavaa linjaa kuin vaikkapa René Clair. Guitry oli bulevariteattereiden tähti jo varhain ja usein myös kirjoitti ne teokset, joita hän tähditti. Guitry nousi maineensa kukkuloille jo 1910-luvulla, ja elokuva Faisons un rêve perustuu näytelmään, jonka hän kirjoitti jo vuonna 1916, ensimmäisen maailmansodan riehuessa.

Faisons un rêve on kolmiodraama, joka ammentaa vuosisataisesta perinteestä. Näytelmässä, ja elokuvassa, on Molièren henkeä. Vuoden 1936 teoksessa on historian siipien havinaa siinä mielessä, että mukana on myös legendaarinen Raimu, joka näytteli jo kaksikymmentä vuotta aiemmin näytelmän kantaesityksessä Théâtre des Bouffes-Parisiensissa! Raimu, oikealta nimeltään Jules Muraire (1883–1946), muistetaan muun muassa 30-luvun alun Pagnol-filmatisoinneista. Hänen hienoimpiin elokuviinsa kuului Jean Grémillonin Mies ja hänen varjonsa (L'étrange Monsieur Victor, 1938). Faisons un rêve alkaa musiikilla, ja Jacques Zaroun mustalaisorkesteri soittaa jo ennen alkutekstejä. Tämän jälkeen seuraa salonkikohtaus, jossa nähdään muun muassa Arlettyn ja Michel Simonin pienet kameoroolit. Lopulta asetelma alkaa valjeta. Miehen (Raimu) puoliso (Jacqueline Delubac) joutuu viettelijän (Sacha Guitry) lähentelyjen kohteeksi. Lopulta viettelijä onnistuu, mutta hänellä on onnea, sillä aviomieskin on ollut poissa kotoaan eikä ole huomannut vaimonsa seikkailua. Itse asiassa viettelijä punoo sellaisen juonen, että salasuhde saa vielä kaksi päivää lisäaikaa. Tässä siis kaikki! Kutkuttavaa elokuvassa on tarinaa enemmän se, miten kaikki on tehty. Sacha Guitryn oma rooli on käsittämättömän nopeaa verbalistiikkaa, varsinkin jaksossa, jossa hän kuvittelee, miten poissaoleva viettelyn kohde lähestyy ja mitä hän mahdollisesti tekee. Puheen taituruus ja vuoropuhelun sähäkkyys saa Hollywoodin screwball-komediankin kalpenemaan!