![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgIhXGoR-Ba6Piugsv5TSj0yWT6RjXgZVp6lR4RusdjprKzKdXK-QYoJD0L6fY_6L3rFD48PKQFowX2lkxPvsh2BtlH09a2Yn1lnGAWrd-1HP3sDn7bZQ2wRpqO5HHSiEDHobWO3nf/s200/hard_days_nightposter.jpg)
Ensi-iltavuonnaan Richard Lesterin
A Hard Day's Night nähtiin Suomessa häkellyttävällä nimellä
Yeah! Yeah! Tässä tulemme!, mutta nyttemmin sitä ei juuri käytetä, mikä on tietysti helppo ymmärtää... Kaikkien aikojen ensimmäistä Beatles-elokuvaa on hauska katsoa, nopeatempoinen dialogi ja sumeilematon, ranskalaisen uuden aallon inspiroima jump cut kuljettavat komediaa eteenpäin, rautatieasemalta aina televisiostudioon asti. Elvis-leffoihin verrattuna
A Hard Day's Night on uudenlainen star vechicle -elokuva, joka punoo yhtyeen tähtien fiktiivisen ja "todellisen" elämän erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Wilfrid Brambell on lyömätön Johnin isoisänä!