Pekingin olympialaiset häämöttävät edessä. Elokuun 8. päivänä käynnistyvät 2000-luvun kolmannet kesäkisat, joissa käydään 302 kilpailua 28 lajissa. Uutuutena on avovesiuinti, joka tosin joudutaan kauhomaan Qingdaon rannikkokaupungissa. Ennakkotietojen mukaan levälautat uhkaavat ainakin purjehtijoita, mutta nähtäväksi jää, miten uimarit selviytyvät kamppailussaan luonnonvoimia vastaan.Etukäteen Pekingin olympiakisat ovat herättäneet ristiriitaisia tunteita, niin poliittisista kuin ympäristöllisistäkin syistä. Jos sää on helteinen, saasteongelmat saattavat vaikeuttaa olosuhteita olennaisesti. Savusumun pelätään peittävän Pekingin kaupunkia jalon urheilujuhlan keskellä ja haittaavan paitsi urheilijoiden terveyttä myös heidän näkyvyyttään. Hämmästyttävää kyllä, näkyvyysvaikeuksista huolimatta television katsojille tarjotaan kirkkaampaa ja terävämpää kuvaa kuin koskaan aikaisemmin. Pekingin olympialaisista povataan ensimmäisiä HD-olympialaisia, teräväpiirtoteknologian käännekohtaa.
*
Urheilulähetyksillä on ollut aina erityismerkitys television historiassa. Niiden avulla on korostettu television reaaliaikaisuutta, sen kykyä näyttää tapahtumat silloin, kun ne tapahtuvat. Kansainvälisessä urheilulähetyksessä toteutuu television mahdollistama ”kaukonäkeminen”. Samalla urheilun avulla on rakennettu yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun kotikatsomoiden yleisöt on koottu saman rituaalin ympärille. Vuonna 1936 Berliinin olympialaisista välitettiin tv-kuvaa niihin harvoihin saksalaiskoteihin, joissa vastaanotin oli. Suomessa Yleisradio hankki tv-toimintansa alkuvaiheessa ulkolähetysauton, vain voidakseen tarjota kansalle Suomi-Ruotsi-maaottelun vuonna 1958, suorana lähetyksenä olympiastadionilta.
Teräväpiirtoa on olympialaisten yhteydessä kokeiltu aikaisemminkin. Japanilainen televisioyhtiö NHK lähetti HD-signaalia jo Barcelonan olympialaisista vuonna 1992, ja yhdysvaltalainen NBC tarjosi Salt Lake Citystä laajan HD-valikoiman vuonna 2002. Pekingin olympialaiset ovat kuitenkin ensimmäiset kisat, joista kaikki lähetykset tarjotaan teräväpiirtomuodossa.
*
Välttämättä katsojat eivät silti näe olympialaisiaan yhtään terävämmin. Eniten tietysti kirkastuu Pekingin maine. Kiinalainen isäntäyhtiö tarjoaa parasta mahdollista signaalia, mutta tosiasia on, että useimmissa maissa se on jaettava eteenpäin sumeampana, sillä televisio-ohjelmien lähettämisen ja kuluttamisen teknologiat ovat vielä vanhaa perua. Näin on ikävä kyllä myös Suomessa, vaikka olemme kaikki vastikään hankkineet upouudet digiboksit.
Kesäkuussa Yleisradio päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen HD-television testaukseen antenniverkossa. YLE välittää koko Pekingin tarjonnan teräväpiirtona, mutta jakelusta huolehtivat pääasiassa kaupalliset tahot. Antenniverkossa ohjelmaa voi seurata vain pääkaupunkiseudulla Digitan Espoon lähettimen kuuluvuusalueella. Ne katsojat, joilla on käytössään yhteensopiva HD-digiboksi tai -vastaanotin, pääsevät arvioimaan, riuhtaiseeko Tero Pitkämäki keihäänsä terävämmin ja tulevatko Tommi Evilän hypyt millilleen oikein mitatuiksi.
*
Miksi oikeastaan pitäisi nähdä tarkemmin? Jo nyt käytämme teknologiaa, joka sallisi huomattavasti laadukkaamman kuvan kuin mihin palvelujen tarjoavat panostavat: esimerkiksi dvd-tallenteissa olisi parantamisen varaa ilman standardien muutoksiakin. Kehityksen suunta on monella tapaa vielä hämärän peitossa. Aivan vastikään on saatu toteutettua tv-lähetysverkon digitalisoiminen, joka jo toi kuvan laatuun olennaisia muutoksia. HD-lähestysten seuraamiseksi pitäisi hankkia uusi digiboksi tai sellainen vastaanotin, jossa on HD-viritin. Ja jotta kuvan tarkkuus pääsisi oikeuksiinsa, pitäisi hankkia isompi televisio tai sellainen kotiteatteriprojektori, joka skaalaa tarvittaessa vanhempiakin resoluutioita.
HD-vastaanottimen sijasta taidan itse tyytyä toistaiseksi uusien silmälasien hankintaan. Se terävöittää kuvaa kummasti.
(ilmestynyt Turun Sanomissa 19.7.2008)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti