Matkamme Walesiin käynnistyi 8. heinäkuuta lennolla Bristoliin. Yövyimme Miltons Country Lodgessa kymmenen mailin päässä lentokentästä ja suunnistimme vasta seuraavana aamuna kohti Walesin rajaa. Sade vihmoi moottoritietä, ja taakse jäivät niin Cardiff kuin Swanseakin. Auton navigaattori ohjasi meidät välillä keskelle Midsommerin murhat -tyylistä mystistä maaseutua, mutta lopulta löytyi Tresaithin kylä, josta olimme varanneet asunnon viikoksi. Cardiganin lahden rannalla sijaitseva Tresaith ei kartassa näy, mutta se on aivan Aberporthin vieressä. Cardiganiin - eli kymriksi Aberteifiin - on matkaa kahdeksan mailia. Aivan rantaviivaa myöten pääsee polkua pitkin Aberporthiin, jossa on lähin kauppa. Ensimmäisenä päivänä satoi, ja walesiläinen sää näytti heti perusluonteensa: aurinko saattaa paistaa, mutta vartin kuluttua voi silti sataa kaatamalla. Tresaithissa kahden jyrkän rinteen välissä on kaunis hiekkaranta, jota Atlantin aallot huuhtovat. Kahtena ensimmäisenä iltana teimme kävelyretken rannalla ja vain ihmettelimme merta. Asuntomme vieraskirjassa kaikki aiemmat merkinnät olivat kymrinkielisiä. Olimme ilmeisesti ensimmäiset ulkomaalaiset. Kun 10. päivän illalla söimme Aberporthissa Morlan Hotelin ravintolassa, ystävällinen isäntäpari ihmetteli suomalaisuutta. He olivat uteliaita kuulemaan, mitä kaukaisen maan kansalaiset Walesista tuumivat.
10. heinäkuuta 2008
Matka Walesiin: Tresaith
Matkamme Walesiin käynnistyi 8. heinäkuuta lennolla Bristoliin. Yövyimme Miltons Country Lodgessa kymmenen mailin päässä lentokentästä ja suunnistimme vasta seuraavana aamuna kohti Walesin rajaa. Sade vihmoi moottoritietä, ja taakse jäivät niin Cardiff kuin Swanseakin. Auton navigaattori ohjasi meidät välillä keskelle Midsommerin murhat -tyylistä mystistä maaseutua, mutta lopulta löytyi Tresaithin kylä, josta olimme varanneet asunnon viikoksi. Cardiganin lahden rannalla sijaitseva Tresaith ei kartassa näy, mutta se on aivan Aberporthin vieressä. Cardiganiin - eli kymriksi Aberteifiin - on matkaa kahdeksan mailia. Aivan rantaviivaa myöten pääsee polkua pitkin Aberporthiin, jossa on lähin kauppa. Ensimmäisenä päivänä satoi, ja walesiläinen sää näytti heti perusluonteensa: aurinko saattaa paistaa, mutta vartin kuluttua voi silti sataa kaatamalla. Tresaithissa kahden jyrkän rinteen välissä on kaunis hiekkaranta, jota Atlantin aallot huuhtovat. Kahtena ensimmäisenä iltana teimme kävelyretken rannalla ja vain ihmettelimme merta. Asuntomme vieraskirjassa kaikki aiemmat merkinnät olivat kymrinkielisiä. Olimme ilmeisesti ensimmäiset ulkomaalaiset. Kun 10. päivän illalla söimme Aberporthissa Morlan Hotelin ravintolassa, ystävällinen isäntäpari ihmetteli suomalaisuutta. He olivat uteliaita kuulemaan, mitä kaukaisen maan kansalaiset Walesista tuumivat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti