Ernst Lubitschin Ollako vai eikö olla (To Be or Not to Be, 1942) on sota-ajan komediaklassikoita ja loistava osoitus siitä, että ajankohtainen poliittinen teema voi tuottaa myös naurua, joka uhmaa aikaa. Melchior Lengyelin tarinaan ja Edwin Justus Mayerin käsikirjoitukseen perustuva elokuva kuvaa puolalaista teatteria, joka toisen maailmansodan kynnyksellä on toteuttamassa natsismia kritisoivaa Gestapo-näytelmää, mutta arkaluontoinen aihe kielletään. Äkkiä tunnelma vakavoituu, kun Saksa vyöryy Puolan rajan yli. Ennen pitkää rooliasut ja ”natsisimin esittämisen taito” pääsevät oikeuksiinsa, kun teatteriseurue Joseph (Jack Benny) ja Maria Turan (Carole Lombard) johdolla estävät vastarintaliikkeen paljastamiseen tähtäävän professori Siletskyn (Stanley Ridges) toimet. Josef Tura pääsee elämänsä rooliin esittämään sekä Gestapon pomoa että Siletskyä. Elokuvan nimi viittaa Hamletiin, jota teatteriryhmä esittää peruuntuneen Gestapo-näytelmän sijaan, ja Hamletin kuuluisista sanoista tulee tunnussana, jonka aikana nuori lentäjä Sobinski (Robert Stack) lähtee pukuhuoneeseen tapaamaan ihailemaansa Maria Turaa. Viime kädessä tunnuslause viittaa myös siihen epätietoisuuteen, jonka vallassa aikalaiset elävät. Vuonna 1942 oleminen ja ei-oleminen olivat hiuskarvan varassa.Aikalaisyleisö suhtautui Lubitschin komediaan sekavin tuntein. Kun teko-Siletsky (Jack Benny) kysyy eversti Ehrhardtilta (loistava Sig Ruman), tunteeko tämä kuuluisaa puolalaista näyttelijää Joseph Turaa, keskitysleiri-Ehrhardtiksi kutsuttu upseeri vastaa: ”Oh, yes I saw him in Hamlet once. What he did to Shakespeare we are doing now to Poland.”
Paljon huumoria saadaan irti pelkästä natsitervehdyksestä, jota saksalaiset esittävät toisilleen aina kun usko Hitleriin on koetuksella. Jo elokuvan alussa nauru raikuu, kun Gestapo-näytelmässä Hitleriä esittävä Bronski (Tom Dugan) astuu huoneeseen ja tokaisee: ”Heil myself!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti