Vaikka George Roy Hillin Butch ja Kid - auringonlaskun ratsastajat (Butch Cassidy and the Sundance Kid, 1969) oli aikansa suosituimpia westernejä, se on jäänyt tähän päivään asti näkemättä. Onhan elokuvassa myös Burt Bacharachin soundtrack ja B. J. Thomasin esittämä Raindrops Keep Fallin' On My Head. Täytyy tunnustaa, että ensi alkuun elokuvaa on vaikea katsoa. Samaan aikaan kun Cinecittàssa purkitettiin tiiviitä lännenelokuvia, uuden aallon huumassa yhdysvaltalaiset tekijät ajautuivat tyylilliseen kriisiin. Softatut preerianäkymät ja tarinaa pysäyttävät hassuttelukohtaukset tuntuvat uuden aallon sivupolulta, tai ehkä jonkinlaiselta esteettiseltä väärinkäsitykseltä, kun Hollywoodin tiukka tyylillinen koodi oli pettänyt ja vaikutteita ammennettiin eri suunnista. Mutta mitä pidemälle elokuvaa katsoo, sen enemmän se myös viehtättää. Teos elää Paul Newmanin ja Robert Redfordin roolisuoritusten varassa.
Ehkä ihmeellisin juonenkäänne sattuu, kun pankkiryöstöt Yhdysvalloissa eivät enää ota onnistuakseen ja kaksikko pakenee Etelä-Amerikkaan. Näin kävi todellisuudessakin, mutta elokuvallisessa tulkinnassa Butch ja Kid tekevät hämmentävän johtopäätöksen. He lähtevät Boliviaan ja ryhtyvät ryöstämään maailman köyhimpiin kuuluvan maan pankkeja. Olisiko tässä yhdysvaltalaisen imperialismin kritiikkiä?
Butch ja Kid on hiljattain ilmestynyt blu-raynä, mutta tallennusaihio ei ole laadun tae. Kuva on rakeinen, eikä ole paljoakaan dvd-levyä parempi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti