Joki tulvii (Wild River, 1960)

Olen jo kauan miettinyt, että Elia Kazanin (1909–2003) tuotantoa pitäisi katsoa uusin silmin. Kazan oli toisaalta ihailtu ja vaikutusvaltainen, mutta 1950-luvun kommunistijahdin aikana hän sai ilmiantajan maineen. Orson Welleskin taisi todeta, että Kazan oli loistava ohjaaja, mutta petturi. Kazanin vaikutusvalta näkyi siinäkin, että hän oli maineikkaan Actors Studion perustajia ja siten vaikuttamassa muun muassa metodinäyttelemisen läpimurtoon. Kazanin elokuvissa näyttelikin joukko Actors Studion taustalta ponnistaneita tähtiä, kuten Marlon Brando, Montgomery Clift ja James Dean. Kun kirjoitan tätä, huomaan, että olen viime vuosien aikana kirjoittanut blogiini vain yhdestä Kazan-elokuvasta, vuonna 1955 valmistuneesta James Deanin tähdittämästä draamasta Eedenistä itään (East of Eden), joka perustui John Steinbeckin romaaniin. 

Joki tulvii (Wild River, 1960) on Kazanin tunnetuimpia elokuvia, ja se on nähty myös televisiossa useita kertoja. Luulen, että näin itse elokuvan ensimmäistä kertaa juuri tv-esityksenä vuonna 1977. Joki tulvii alkaa dokumentaarisilla kuvilla Tennessee-joen tulvista: vesi valtaa kaiken, taloja romahtaa ja ihmisiä katoaa. Vaikuttava on tulvan uhrin puheenvuoro, jossa hän kertoo katastrofissa menehtyneistä lapsistaan. Tarina alkaa, kun Chuck Glover (Montgomery Clift) saapuu paikkakunnalle. Jokeen on rakennettu pato, ja tarkoitus on varmistaa, että kaikki veden alle jäävät tontit pystytään lunastamaan. Joen keskellä on kuitenkin saari, jossa asustaa vanhus Ella Garth (Jo Van Fleet) yhdessä lapsenlapsensa Carol Baldwinin (Lee Remick) ja tämän lasten kanssa. On vaikea uskoa, että Jo Van Fleet oli ensi-illan aikaan vain 45-vuotias. Niin vakuuttava hän on vanhuksen roolissa.

Joki tulvii on kuvaus modernisaatiosta, jota Glover edustaa, mutta samaan aikaan kasvaa ymmärrys muutoksen ristiriitaisuutta kohtaan. Ellan viimeinen matka pois saarelta on surumielinen, ja tulvaveden alle jää väistämättä menneisyys, johon ei ole paluuta. Mutta tarinassa on paljon muutakin. Glover joutuu kohtaamaan tennesseeläisen yhteisön rasistisuuden, kun Bailey (Albert Salmi) tovereineen yrittää estää Gloveria maksamasta samaa palkkaa niin mustille kuin valkoisillekin. Vaikka Glover saa elokuvan lopussa tehtävänsä suoritettua, maailma jää monin tavoin keskeneräiseksi, kun hän poistuu Carolin kanssa kaukaisuuteen.