The Face at the Window (1939)

George Kingin ohjaama The Face at the Window (1939) edustaa brittiläisen kauhufiktion perinnettä ja on parhaillaan nähtävissä Netflixissä, jossa on jo jonkin aikaa ollut kokoelma vanhempaa brittielokuvaa. Teatteriensi-iltaa The Face at the Window ei käsittääkseni ole Suomessa saanut, eikä sillä siksi ole virallista suomenkielistä nimeä. Kingin kauhudraama on noin tunnin mittainen, napakasti kerrottu, ja jo viiden minuutin kohdalla tarinamaailman perusteet on rakennettu. 

The Face at the Window sijoittuu vuoden 1880 Pariisiin, ja elokuvaa voi katsoa myös nostalgisoivana katseena edeltävän vuosisadan ranskalaiseen kulttuuriin. Kun elokuva valmistui elettiin toisen maailmansodan kynnyksellä, mutta tapahtumat on sijoitettu 59 vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Tähän nähden elokuvan kuvaama maailma muistuttaa kuitenkin paljon kaukaisempaa historiaa, ja mieleen tulevat sekä Dumas'n Monte Criston kreivi että Mary Shelleyn Frankenstein. Ehkä elokuvantekijät eivät ole historiallisuutta erityisesti ajatelleet, mutta tuntuu kuin henkinen distanssi 1800-luvun Ranskaan olisi erityisen suuri. Elokuva itse asiassa perustuu F. Brooke Warrenin samannimiseen näyttämömelodraamaan vuodelta 1897, ja koko teos henkii viktoriaanisen Englannin mielenmaisemaa. Tätä pääroolin esittäjä Tod Slaughter loistavasti ruumiillistaa. Niin alkuperäisessä näyttämöteoksessa kuin sen elokuvatulkinnoissakin huipennuksena on tieteellinen koe, jossa kuolevan ruumiin käsi sähköimpulssien voimalla kirjoittaa paperille murhaajan nimen.