José Giovanni on ammentanut vaikutteita niin aikakauden poliittisesta elokuvasta kuin spagettiwesternistäkin. Mieleen tulevat myös aikaisempien vuosikymmenien ranskalaiset kuvaukset Latinalaisesta Amerikasta, kuten Yves Allégret'n Ylpeät (Les Orgueilleux, 1953), jossa kaikki tuntuu paikalleen pysähtyneeltä. Myös José Giovannin tulkinnassa yhteiskunnan muuttaminen tuntuu epätoivoiselta. Le Rital ampuu presidentin, mutta ennen kuin vallankumoukselliset ehtivät valtaan, armeija ottaa ohjat käsiinsä. Seurauksena on pelkkää hävitystä. José Giovanni osoittaa tässä, niin kuin muissakin elokuvissaan, epäuskoa valtiovaltaa ja poliittista toimintaa kohtaan. Toivon pilkahdus jää kuitenkin jäljelle, kun Le Rital auttaa Miguelin turvaan.
30. joulukuuta 2021
Palkkamurhaaja (Le rapace, 1968)
Palkkamurhaaja (Le rapace, 1968) oli José Giovannin toinen ohjaustyö. Ensimmäinen oli edellisenä vuonna valmistunut Hyvästi, kaunokaiseni (La loi du survivant, 1967). John Carrickin romaaniin vapaasti perustuva Palkkamurhaaja sijoittuu tarkemmin identifioimattomaan Etelä-Amerikan maahan, jonne ranskalainen palkkamurhaaja, lempinimeltään Le Rital (Lino Ventura) saapuu hoitamaan salaista tehtävää. Vallankumous on valmisteilla, ja ulkopuolista apua kaivataan saattamaan nykyinen presidentti manan majoille. Päästyään perille tappaja ymmärtää, että hänen täytyy tehdä yhteistyötä nuoren aatelisen kapinallisen Miguel Juarezin (Xavier Marc) kanssa. Tämän on määrä nousta uuden hallinnon johtoon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti