Il commissario (1962)

Luigi Comencini (1916–2007) oli sujuva elokuvantekijä, joka pitkän uransa aikana ohjasi monenlaisia lajityyppejä, komediasta jännityselokuvaan, ja joka kuvasi erityisen herkästi lasten näkökulmaa. Lapset ja nuoret ovat hienokseltaan mukana myös vuonna 1962 valmistuneessa komediassa Il commissario (1962), jonka alussa kuvataan poikien leikkejä, kunnes he yhtäkkiä löytävät professori Di Pietron ruumiin. Jo tätä ennen katsoja on tutustunut apulaiskomisario Dante Lombardozziin (Alberto Sordi), joka elokuvan alussa seuraa nuorta naista, kunnes selviää, että hän ei suinkaan ole jäljittämässä rikollista vaan hurmaamassa itselleen tyttöystävää. Tämän jälkeen elokuva limittää toisiinsa Lombardozzin yli-innokkaan poliisityön ja epäonniset yritykset tutustua Marisa Santarellin (Franca Tamantini) perheeseen.

Alberto Sordi ruumiillistaa erinomaisesti Dante Lombardozzin hahmon, hänen hienovaraisen pyrkyryytensä, joka ennen pitkää kantaa hedelmää. Lombardozzi saa ylennyksen Di Pietron murhan selvitystyön ansiosta, mutta lopulta ilmenee, että tuomio on kyseenalainen. Oikeuden edessä syytetty Armando Provetti (Alfredo Leggi) pyörtää tunnustuksensa. Hän väittää Lombardozzin kiristäneen tunnustuksen, mikä ei pidä paikkaansa, mutta Lombardozzi myöntyy, koska tietää olleensa väärässä. Samalla hän tulee sinetöineeksi poliisin uransa, joka ei voi jatkua. No, tarina ei lopu aivan vielä tähän... ja nautin siitä, että juoni ei kulje totuttuja polkuja pitkin. Tarinan ennakoimattomuus on lopulta parasta.