4. lokakuuta 2020

Kivettynyt metsä (Petrified Forest, 1936)


Hal B. Wallisin tuottama ja Archie Mayon ohjaama Kivettynyt metsä (Petrified Forest, 1936) on odottanut katsomista jo jonkin aikaa: viimeksi olen tainnut nähdä sen tv-esityksenä 1980-luvun alussa. Robert E. Sherwoodin näytelmää olivat elokuvaksi sovittamassa kirjailijan lisäksi Charles Kenyon ja Delmer Daves. Olen aiemmin ollut paljonkin kiinnostunut Davesin urasta: alun perin lakia Stanfordissa opiskellut tekijä tuli elokuva-alalle jo 20-luvulla. Sittemmin Daves kuvasi lännenelokuviaan Arizonassa jylhissä maisemissa. Kivettyneessä metsässä Daves pääsi jo fantasioimaan Arizonasta, vaikkakin 30-luvun elokuva tehtiin sujuvasti lavasteissa. Tarina sijoittuu syrjäiselle huoltoasemalle, jota pitävät isä-Jason (Porter Hall) ja hänen tyttärensä Gabrielle (Bette Davis). Jason häipyy aseharjoituksiin, ja Gabrielle jää yksin, kun paikalla saapuu yksinäinen kulkija Alan Squier (Leslie Howard). Äkkiä Arizonan autiomaan keskellä lausutaan François Villonin runoja, kun Gabrielle kertoo ranskalaisesta äidistään ja haaveilee Euroopasta. Alan taas on kuljeksimassa Yhdysvaltain halki ja etsimässä itseään. 

Tuntuu, että Kivettynyt metsä vaatisi muutaman katselukerran lisää. Mitä merkitsee se vahva yhdysside Ranskaan ja Iso-Britanniaan, jota elokuva säteilee? Mitä merkitsee Villonin runouden tuoma raadollisuuden ja melankolian yhdistelmä? Mitä merkitsevät Alanin ja Gabriellen keskustelut taiteesta ja viittaukset moderniin kulttuuriin? Kiinnostava on myös huoltamon baarin seinällä näkyvä kyltti ”Tipping is un-American. Keep your change.” Tämä viittaa Yhdysvalloissa sisällissodan jälkeen käytyyn keskusteluun juomarahoista ja niiden moraalittomuudesta. Kivettyneessä metsässä vaihtorahoista ei sinänsä kiistellä, mutta Alan on rahaton, ja Gabrille antaa hänelle dollarin kolikon. Myöhemmin Alan pyrkii ”maksamaan takaisin”. 

Lopuksi: Kivettyneestä metsästä ei voisi puhua ilman Duke Manteeta, gangsteria, joka saapuu yksinäiselle huoltamolle. Hänen mukanaan muuttuu kaikki. Käänne tuo mieleen John Hustonin Myrskyvaroituksen (Key Largo, 1948). Hustonin elokuvassa tasapainoa järkyttävää gangsteria esittää Edward G. Robinson, jonka piti alun perin esittää Duke Manteeta. Leslie Howard kuitenkin vaati rooliin Humphrey Bogartin, ja tämä lopulta myös toteutui. Loppu on historiaa...

2 kommenttia:

ketjukolaaja kirjoitti...

Onkin Petrified Forestin näkymä tietokoneella Pidätkö näkemästäsi -kuvana.

hannusalmi kirjoitti...

Hyvä!