2. marraskuuta 2010

Muukalainen Laramiesta (1955)

Muukalainen Laramiestä (Man from Laramie, 1955) päätti Anthony Mannin ja James Stewartin lyhyen western-yhteistyön. Niiden viiden vuoden aikana, jolloin elokuvat syntyivät, teknologinen muutos pyyhki Hollywoodin yli: kun Winchester '73 oli mustavalkoinen, akateemisen kuvakoon länkkäri, Muukalainen Laramiestä seikkailee Technicolor-väreissä CinemaScope-koossa. Tuntuu, että aiemmissakin elokuvissa James Stewartin esittämä hahmo saapuu Wyomingista, tällä kertaa hän on Laramiesta lähtenyt Will Lockhart, joka elokuvan alussa kuljettaa rahtia Uuteen Meksikoon, pieneen paikkaan nimeltä Coronado. Jälleen kerran muukalaisen menneisyys on hämärän peitossa. Vähitellen valkenee, että hän on entinen sisällissodan kapteeni, joka epäilemättä on sopeutumassa rauhanajan yhteiskuntaan. Hän on menettänyt veljensä ja on etsimässä syyllistä. Monien muiden lännenelokuvien tapaan tässäkin sankari törmää suurtilalliseen, joka käyttää valtaa häikäilemättömästi kasvattaakseen karjaimperiumiaan. Tavanomaisuutta lisää se, että Alec Waggomanilla (Donald Crisp) on ahdistunut, sekopäinen poika Dave (Alex Nicol) mutta kunnollinen ottopoika Vic (Arthur Kennedy), joka kaipaa isäntänsä hyväksyntää. Asetelma on todella lähellä Douglas Sirkin seuraavana vuonna valmistunutta melodraamaa Tuuleen kirjoitettu (Written on the Wind, 1956). Samalla kyse on nuorisoteemasta, joka nousi lännenelokuvaan 1950-luvun kuluessa: itse asiassa Muukalainen Laramiesta valmistui samaan aikaan kuin Nicholas Rayn Nuoren kapinallinen. Anthony Mannin tulkinnassa pojan katkeruus on syvä, ja lopulta isä menettää kummatkin nuorukaisensa. Melodramaattisuutta vahvistaa se, että Wiggoman itse sokeutuu, ja aivan niin kuin Sofokleen Oidipus näkee vasta sokeuduttuaan, Wiggomankin ymmärtää, että hänen todellinen tukensa on naapurissa asuva leski Kate Canady (Aline MacMahon).

Muukalainen Laramiesta ei ole yhtä taloudellinen kuin Teräskannus eikä yhtä taidokas kuin Winchester '73, mutta se on lopulta persoonallinen muunnelma tutuista western-aiheista. Will onnistuu nielemään kostonhimonsa ja häipyy loppukohtauksessa takaisin kohti Laramieta.

Oli jälleen pakko katsoa google-kartasta, miten Laramie ja Coronado oikeastaan suhteutuvat toisiinsa. Muukalainen Laramiesta kuvattiin Uudessa Meksikossa, juuri niillä paikoilla, jonne tarinakin on sijoitettu: tässä reitti Laramiestä Coronadoon.

Ei kommentteja: