Mississippi palaa (Mississippi Burning, 1988)

Alan Parkerin ohjaama Mississippi palaa (Mississippi Burning, 1988) perustuu Philadelphiassa, Mississippin osavaltiossa, kesäkuussa 1964 tapahtuneeseen kansalaisoikeusaktivistien kolmoismurhaan. Se oli aikanaan kansainvälinen uutistapahtuma, joka herätti huomiota myös Suomen lehdistössä. Helsingin Sanomat uutisoi UPI:n ja STT:n välittämänä torstaina 25. kesäkuuta 1964, miten ”farmariauto, jossa kolme kansalaisoikeustaitelijaa viimeksi nähtiin, löydettiin tiistaina palaneena yksinäiseltä syrjätieltä”. Tapahtumia, ja niiden aiheuttamia levottomuuksia, seurattiin koko kesän ajan, ja lopulta elokuun alussa kerrottiin, miten ”liittovaltion tutkimustoimiston viranomaiset” olivat löytäneet ruumiit maahan haudattuna. Kaksi kolmesta ruumiista oli tunnistettu 6. elokuuta mennessä.

Alan Parkerin historiatulkinta valmistui vuonna 1988, ja se herätti paljon keskustelua. Tulkintaa pidettiin yksinkertaistavana, varsinkin kun rotusorron pitkään historiaan viitattiin elokuvassa vain vähän. Parkerin ja käsikirjoittaja Chris Gerolmon puolustukseksi voi sanoa, että he toisaalta etäännyttivät tarinan vuoden 1964 tapahtumista, toisaalta keskittyminen rikokseen ja sen selvittämiseen johti siihen, ettei kontekstia voinut kuvata kovin tarkasti. Tänä vuonna Parkerin elokuvasta tulee kuluneeksi 35 vuotta. Elokuvan valmistuminen on meistä kauempana kuin mitä alkuperäinen kolmoismurha oli vuoden 1988 elokuvantekijöistä: kun Mississippi palaa valmistui, oli kipeästä tapahtumasarjasta kulunut aikaa vain 24 vuotta. Kaikki oli katsojien tuoreessa muistissa. Aika vaikuttaa tulkintoihin, kuten myös muuttunut katsomiskonteksti. Nyt katsottuna Mississippi palaa tuntuu ajankohtaiselta. Kuvaus on väkivaltainen alusta lähtien, eikä väkivallan varjo väisty, vaikka murhan tekijät saadaankin vastuuseen.