Kuningas ja satakieli (Le Roi et l'oiseau, 1980)

Paul Grimault’n ohjaama Kuningas ja satakieli (Le Roi et l’oiseau, 1980) on ranskalaisen animaatioelokuvan klassikoita, jonka muun muassa Studio Ghiblin Hayao Miyazaki ja Isao Takahata ovat nimenneet tärkeäksi taustavaikuttajakseen. Kuningas ja satakieli on poikkeuksellinen myös siksi, että sen valmistumisprosessi oli ennennäkemättömän pitkä. Animaation juuret ovat jo 1940-luvun lopulla, jolloin Grimault ja Jacques Prévert rakensivat käsikirjoituksen H. C. Andersenin sadusta Paimentyttö ja nokikolari. Tuottaja kuitenkin toi levitykseen elokuvan keskeneräisenä vuonna 1952. Grimault tarttui aiheeseen uudelleen 1970-luvun lopulla ja toteutti projektin alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti. Lopputuloksena oli fantasia, jonka dialogi on Prévertin käsialaa. Lopullista teosta Prévert ei tosin nähnyt, sillä hän menehtyi vuonna 1977.

Kuningas ja satakieli johdattaa katsojan Takykardian kuningaskuntaan, jota hallitsee tyrannimainen kuningas Kaarle V + III = VIII + VIII = XVI. (Tai pitäisikö sanoa Kaarle V + III + VIII = XVI...) Kuningas on ihastunut maalauksen paimentyttöön, joka kuitenkin rakastaa viereisen maalauksen nokikolaria. Nuoret pakenevat, ja kuningas lähettää salaisen poliisin joukot heidän peräänsä. Poliiseissa on muuten ripaus Hergén Dupondia ja Dupondtia! Vaikuttavia ovat elokuvan fantastiset kaupunkinäkymät, joissa on elementtejä antiikin Roomasta ja renessanssiajan Venetsiasta, välillä taas ympäristö saa tyylitellyn futuristisia piirteitä. Kuningas ja satakieli ei ankkuroidu mihinkään tiettyyn historialliseen ajanjaksoon vaan kommenoi kaikkien aikakausien tyrannimaisia hallintoja. Kuninkaalla on myös jättiläismäinen robotti, joka viimeisissä kuvissa saa omaa tahoa ja vapauttaa linnun häkistään. Elokuvan musiikin sävelsi puolalainen Wojciech Kilar (1932–2013), mutta animaatiossa kuullaan myös muutama Joseph Kosman sävellys, joita käytettiin vuoden 1952 elokuvassa.