Rakasta tänään, huomenna... (A Time to Love and a Time to Die, 1958)

Rakasta tänään, huomenna... (A Time to Love and a Time to Die, 1958) on Douglas Sirkin tuotannon erikoisuuksia, toisen maailmansodan tapahtumia kuvaava historiallinen elokuva, joka jatkaa Sirkin pesunkestävää melodraamalinjaa. Juuri tässä melodramaattisuudessaan Rakasta tänään, huomenna... on poikkeuksellinen sotaelokuva. Se on värikäs ja paikoin liioiteltukin, jopa siinä määrin että se tuo mieleen Veit Harlanin Lumpeenkukan (Immensee, 1943) kaltaiset sota-ajan saksalaiset elokuvat. Kaiken lisäksi elokuva kuvaa toisen maailmansodan tapahtumia ja tunteita nimenomaan saksalaisten näkökulmasta, mikä oli Hollywoodissa poikkeuksellista. Päähenkilö on sotamies Ernst Graeber (John Gavin), joka elokuvan alussa nähdään itärintamalla vuonna 1944.

Graeber palaa kotirintamalle ja etsii vanhempiaan, joita ei kuitenkaan löydy. Kotinsa Graeber löytää tuhoutuneena. Tällä retkellä hän rakastuu Elizabeth Kruseen (Liselotte Pulver), joka on poliittisen vangin tytär. Vaikuttavia ovat kuvat raunioituneista kaupungeista. Mieleen nousevat W. G. Sebaldin ajatukset teoksessa Ilmasota ja kirjallisuus: saksalaisten oli vaikea purkaa pommitusten herättämiä tunteitaan tilanteessa, jossa sodan jälkeen kansakunnan kannettavana oli vielä raskaampi syyllisyyden taakka. Tuntuu, että Sirk – joka oli itse työskennellyt Saksassa ennen lähtöään Hollywoodin – pystyi ymmärtään hävinneiden tunteita, varsinkin kun ohjaajan oma poika Klaus Detlef Sierck (1925–1944) oli kuollut Saksan joukoissa itärintamalla.

Rakasta tänään, huomenna... perustui Erich Maria Remarquen romaaniin, joka oli ilmestynyt muutavaa vuotta aiemmin. Remarque myös esiintyi elokuvassa professorin roolissa.