Olipa kerran kuningas... (Byl jednou jeden král..., 1955)

Bořivoj Zeman ohjasi vuonna 1955 satuelokuvan Byl jednou jeden král..., jota ei käsittääkseni ole esitetty Suomessa. Nimen voisi kääntää Olipa kerran kuningas... Elokuva pohjautuu tšekkiläisen kirjailijan Božena Němcován (1820–1862) satukokoelmaan, johon sisältyy myös kertomus ”Sůl nad zlato”. Sen voisi suomentaa ”Suola on kultaakin kalliimpaa”. Alkuperäisessä sadussa kuvataan kuningasta, jolla on kolme tytärtä. Kuningas arvelee elämänsä olevan pian ehtoopuolella ja olisi aika päättää, kuka tyttäristä tulisi kuningattareksi ja saisi vallan haltuunsa. Kuningas pyytää tyttäriä kertomaan, kuinka paljon isäänsä rakastavat. Vanhin tytär sanoo rakastavansa isäänsä enemmän kuin kultaa, mutta nuorin tytär Maruška vastaa: ”Isä, rakastan sinua kuin suolaa!” Vanhan kuninkaan tyrmistyksen voi arvata, mutta lopulta nöyrän ja vaatimattoman tyttären ajatus osuu oikeaan, ja suola osoittautuu kultaakin kalliimmaksi.

Olipa kerran kuningas... asettaa tarinan keskiöön kuninkaan (Jan Werich), jota kuvataan koomisessa valossa koko tarinan läpi. Hän on nimeltään Minä I, ja hänen valtakuntansa on Minun Valtakuntani. Kuningas on kaikkea muuta kuin hyväntahtoinen vanhus: hän suorastaan simputtaa alamaisiaan ja laittaa heidät välillä voivottelemaan kuorossa. Kuningas suivaantuu Maruškan (Milena Dvorská) suolaviittauksesta siinä määrin, että määrä kaiken suolan poistettavaksi valtakunnastaan. Kuninkaanlinnassa syödään ensin suolatonta ruokaa ja lopulta pelkkiä leivonnaisia. Kansa on tyytymätöntä, sillä suolaaminen on tärkeä ruuan säilytyskeino. 

Olipa kerran kuningas... on lavastuksellisesti suuritöinen ja näyttävä kokonaisuus, jota koominen kuningas pitää lopulta koossa. Varsinainen yllätys koittaa loppuratkaisun myötä. Kaikki tyttärien kosijat osoittautuvat kelvottomiksi aatelisiksi lurjuksiksi, ja Maruška ihastuu nuoreen kalastajanuorukaiseen. Lopulta kuningas päättää tyttärensä kehotuksesta astua vielä uudelleen avioliittoon, ja tämä rientää kosimaan suolattomuutta vastaan kapinoinutta yksinhuoltajaäitiä! Tšekkoslovakialaisessa lastenelokuvassa sääty-yhteiskunta murenee lopulta täydellisesti ja viimeisissä kuvissa kansantanssit ovat vallanneet kuninkaansalin.