Elämän ja kuoleman leikki (1949)

Saksalaissyntyinen Robert Siodmak tuli Hollywoodissa tunnetuksi tiheätunnelmaisista rikoselokuvista, joista parhaimmat on nähty tv:ssäkin: Aavenainen (Phantom Lady, 1944), Kierreportaat (The Spiral Staircase, 1945), Tappajat (The Killers, 1946), Pimeä peili (The Dark Mirror, 1946) ja Tie lakia pakoon (The File on Thelma Jordon, 1950). Siodmakin tavaramerkkejä olivat taitava näyttelijäohjaus ja ekspressiivinen kameran käyttö. Film noir Elämän ja kuoleman leikki (Criss Cross, 1949) valmistui Tappajien menestyksen siivittämänä. Pääroolissa oli jälleen Burt Lancaster, tällä kertaa Steve Thompsonina, joka entisen vaimonsa Annan (Yvonne De Carlo) mukana ajautuu Los Angelesin alamaailman puuhiin. Raha-auton kuljettajana työskentelevä Steve päätyy yhteistyöhön Slim Dundeen (Dan Duryea) kanssa, vain voidakseen paeta Annan kanssa. Loppu on niin synkkä kuin mustassa elokuvassa kuuluukin. Vaikka melodramaattinen lopetus tuntuu äkilliseltä ja liioitellulta, moni yksityiskohta jää mieleen: Steven perheen realistinen kuvaus, paikoitellen karkea dialogi ja ennen kaikkea kohtaus, jossa Steve sairaalassa odottaa Slimin lähettämää kostajaa. Paniikinomaisen pelon kuvaajana Siodmak on parhaimmillaan, aivan niin kuin Tappajissa. Elokuvan alkupuolen helmiä on ravintolakohtaus, jossa Anna esitellään katsojalle. Tanssia tahdittaa Esy Moralesin rumbaorkesteri ja Annan partnerina vilahtaa Tony Curtis ensimmäisessä elokuvaroolissaan. Kohtaus löytyy myös YouTubesta: