Vierailijat (Les Visiteurs, 1993)

Jean-Marie Poirén ohjaama Vierailijat (Les Visiteurs, 1993) oli ensi-iltavuonnaan poikkeuksellisen menestynyt komedia, ja se nousi heti Ranskan katsojatilastojen kärkeen. Elokuva sai kahdeksan César-ehdokkuutta, voitti yhden ja sai lopulta myös jatko-osia, jotka eivät enää nousseet yhtä suureen suosioon. Suomessa elokuva nähtiin teatterilevityksessä vuonna 1994, dvd-levityksessä ja ainakin kertaalleen televisiossa vuona 1997. Minua jaksaa aina naurattaa elokuvan aloituskohtaus, jossa nähdään laajakankaalla maisemakuva, kun kuva-alaan yhtäkkiä ilmaantuu suippokärkinen haarniskan tossu. Katsojalle valkenee, että tarina alkaa 1100-luvun Ranskasta, ja elokuvan päähenkilö Godefroy de Montmirail (Jean Reno) johdattelee menneisyyteen, joka on kuin vieras maa.

Keskiajan historia on tarjonnut paljon raaka-ainetta historialliselle komedialle, ja tätä perinnettä Vierailijat jatkaa. Teos lukeutuu samalla aikamatkaelokuviin. Tällä kertaa menneisyyden ihmiset siirtyvät ajassa eteenpäin taikajuoman seurauksena. Yhtäkkiä Godefroy ja hänen palvelijansa sujahtavat 1990-luvun ranskalaiselle maaseudulle. Vaikka perusidea voi tuntua tutulta ja moneen kertaan käsitellyltä, yllättävän paljon ohjaaja Poiré ja käsikirjoittaja Christian Clavier saavat aiheesta irti. Clavier itse asiassa näyttelee elokuvassa kaksoisroolia. Hän esittää sekä Godefroyn nokkelaa palvelijaa Jacquouillea että lipevää Jacques-Henri Jacquardia. Saapuminen 1990-luvulle jää erityisesti mieleen: Jacquouille törmää asfalttiseen tiehen, ihmettelee ja koputtelee, kunnes yhtäkkiä paikalle ajaa keltainen Renault...