13. lokakuuta 2012

Suuri klovni (1952)

Youssef Chahinen toinen pitkä elokuva Al-Muharrij al-kabīr on käännetty englanniksi nimillä The Great Clown ja The Big Buffoon. Ranskassa elokuva on julkaistu dvd:nä nimellä Le Grand bouffon. Suomeksi sen voisi kääntää Suuri klovni, tai Täydellinen narri. Chahinen ura oli alkanut kaksi vuotta aiemmin komedialla Baba Amin, ja myöhemmin ohjaaja on korostanut, miten voimakkasti vuoden 1952 vallankumous vaikutti hänen yhteiskunnallisiin näkemyksiinsä. Heinäkuussa Gamal Abdel Nasserin johtamat joukot syöksivät brittien tukeman kuningas Farukin valtaistuimelta, ja samalla myös yhteiskunnallisten kysymysten käsittely julkisuudessa muuttui. Tämän voi tulkita sysäykseksi sille neorealistisvaikutteiselle vaiheella Chahinen tuotannossa, joka kulminoitui vaikuttavaan, Vittorio de Sicalta innoitusta saaneeseen elokuvaan Keskusasema (Bab el hadid, 1958).

Suuri klovni alkaa yhteiskunnallisena farssina, jonka keskiössä on köyhä virkamies (Hassan Fayek), joka yllättäen perii pienen omaisuuden. Hän on rakastunut kauniiseen työtoveriinsa, joka ei tähän asti ole kuitenkaan piitannut hänestä tippaakaan. Nyt tilanne muuttuu kertaheitolla, kun raha on astunut peliin.  Chahinen kerronta on hengästyttävän vauhdikasta, ja elokuvan alkupuoleta tahdittavat runsaat musiikkinumerot. Vaikuttava käänne tapahtuu kuitenkin puoli tuntia ennen elokuvan loppua, jolloin myös tyyli tasoittuu. Päähenkilö ymmärtää olevansa kohtalokkaasti sairastunut, ja kävelyretki öisen Kairon kaduilla on vaikuttava. Melankoliset hetket tuovat mieleen de Sican elokuvan Umberto D. – elämän vanki (Umberto D., 1952). Olisiko Chahine ehtinyt nähdä sen?

Ei kommentteja: