9. maaliskuuta 2012

Seitsemän miestä jäljellä (1956)

Seitsemän miestä jäljellä (Seven Men from Now, 1956) on Burt Kennedyn ja Budd Boetticherin yhteistyön keskeisiä hedelmiä. Päärooliin oli alunperin ajateltu John Waynea, mutta hän oli kiinni John Fordin Etsijöissä (The Searchers, 1956). Lopulta Waynen ja Robert Fellow'n Batjac Productions tuotti elokuvan, mutta päärooliin nousi Randolph Scott, jähmeä mutta sympaattinen näyttelijä, joka oli ehtinyt tehdä uran B-westernien tähtenä. Seitsemän miestä jäljellä kuvattiin Lone Pinen lähellä Kaliforniassa vuoden 1955 lopulla. Samat maisemat tulivat tutuiksi myöhemmissäkin Boetticher-westerneissä. Elokuvasta on ilmestynyt erinomainen dvd, jonka kommenttiraidalla Jim Kitses, Horizons West -kirjan kirjoittaja analysoi elokuvaa ja kertoo sen taustoista.

Seitsemän miestä jäljellä on taidokkaasti käsikirjoitettu. Se alkaa suoraan draaman keskeltä: Ben Stride (Randolph Scott) saapuu sateesta ja astuu luolaan, jossa kaksi miestä istuu nuotiolla. Vähitellen paljastuu, että Silver Springsissä on tapahtunut Wells Fargon ryöstö, ja seitsemän miestä on hajaantunut tahoilleen. Eipä aikaakaan, kun käy selväksi, että nuotion äärellä on kaksi karkulaista. Yllätyksellinen tarina päätyy vääjäämättömään välienselvittelyyn rosvokoplan viimeisen jäsenen Bill Mastersin (Lee Marvin) kanssa, mutta lopputuloksesta ei ole epäselvyyttä. Viimeinen kaksintaistelu on varmaankin tehnyt vaikutuksen myöhempiin italowesterin ohjaajiin. Boetticher ei edes näytä Striden asetta. Vain laukaus kuuluu. Kuvallinen tyyli on yhtä lakonista kuin Burt Kennedyn replikointi. Boetticherin ohjauksessa viehättää myös maiseman käyttö, tilan tuntu.

Ei kommentteja: