Lund: mediahistoriaa ja meedioita

Lundin yliopistossa järjestettiin III kulttuurihistoriallisen mediatutkimuksen kongressi, joka kokosi yhteen mediahistorioitsijoita Ruotsin lisäksi Norjasta, Tanskasta ja vähän Suomestakin. Lundin yliopiston lisäksi järjestäjänä oli Kuninkaallinen kirjasto. Vaikkei kongressissa sanan kulturhistorisk merkityksistä erityisesti keskusteltukaan, oli selvää, että paikalle tulleet mediahistorioitsijat halusivat tulkita teemojaan kontekstualisoiden ja samalla medioiden välisiä rajoja murtaen - vaikkakaan tämä ei kaikkien papereiden kohdalla aivan onnistunutkaan. Kongressi antoi kiinnostavan kuvan siitä, mitä Ruotsissa tapahtuu, sillä päivien aikana sai lähes 60 väitöskirja- ja post doc -aihetta nousi keskusteluun. Mielenkiintoista oli edelleen se, ettei mediahistoria ollut vain lähihistoriaa vaan ulottui tarvittaessa kirjapainotaidon alkuun asti. Painopiste oli kuitenkin 1800- ja 1900-lukujen aiheissa, kirjeverkostoista sosiaaliseen mediaan, kasvioppaista wikipediaan, radiosta hifi-harrastukseen, elokuvasta televisioon, lennätimestä internetiin.

Yksi esitys jäi erityisesti mieleen. Mats Jönsson ja Tore Hellseth esittelivät pohjoismaisen mediahistorian vertailevaa hanketta, jonka on tarkoitus ulottua vuodesta 1814 vuoteen 2014. He analysoivat esimerkinomaisesti vuonna 1931 Hamarissa tehtyä lyhytelokuvaa, jonka aiheena oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan pääministerien tapaaminen. Varhaisessa äänielokuvassa huomio kiinnittyy siihen, että pääministerit puhuvat huulisynkronoidusti, ja elokuva halusi selvästi todistaa tärkeän poliittisen kohtaamisen tapahtumat. Yleensä aikakauden dokumentaarisessa elokuvassa ei tällaista näe. Tilanne oli poliittisesti arkaluontoinen, sillä Norja oli juuri samana vuonna valloittanut alueita Grönlannin itäosasta. Norja perusteli toimiaan viittaamalla historiaan, siihen, että juuri norjalaiset viikingit ensimmäisenä karauttivat Grönlannin rantaan. Oheinen Christian Kroghnin maalaus vuodelta 1893 kuvaa Leiv Erikssonia löytöretkellään, joten historiallisen legitimaation juuret olivat syvällä. Kriisi oli niin kiusallinen, että Norjan oikeusministeri Asbjørn Lindboe kävi jututtamassa jopa meedio Ingeborg Køberiä pystyäkseen ennustamaan tulevaisuutta. Ehkäpä 1800- ja 1900-lukujen mediahistoriassa telepatiaa ja tuonpuoleisen kanssa keskustelua pitäisi arvioida uudelleen!

Lundin kongressin jälkeen isänmaalliset tunteet olivat pinnassa, sillä Malmön sinfoniaorkesterin konsertissa torstaina 25.4. kuultiin pohjoismaista musiikkia, Sibeliuksen Finlandia, Griegin pianokonsertto ja Carl Nielsenin vaikuttava viides sinfonia. Suomalaiseen korvaan Finlandia soi turhan hätäisesti Marc Sostrot'n johdolla. Griegin konsertossa solistina oli loistava Roland Pöntinen. Malmö oli muuten se paikka, jossa viipurilaissyntyinen kapellimestari Georg Schnéevoigt toimi 1930-luvun alusta kuolemaansa, vuoteen 1947, asti. Konserttitalon aulasta löytyy Wäinö Aaltosen vuonna 1942 veistämä Schnéevoigtin rintakuva.