Luutnantti Blueberry 18–20

Tsi-na-pah (Nez Cassé, 1980) jatkaa luutnantti Blueberryn monipolvista tarinaa, viiden vuoden tauon jälkeen, sillä Angel Face oli ilmestynyt jo vuonna 1975. Kahdessa edellisessä albumissa päähenkilön ylle yritettiin vierittää vastuuta Yhdysvaltain presidentin murhayrityksestä. Tsi-na-pah alkaa tilanteesta, jossa epäilys ei ole hälventynyt, ja seuraavat kolme nidettä kuvaavatkin Blueberryä lainsuojattomana. Hän elää marginaalissa ja on tullut hyväksytyksi apassien yhteisöön. Koko saagan alusta lähtien Blueberry on ollut Cochisen luottohenkilö, ja tämä luottamus kantaa seuraavien albumien ajan. Albumin nimi viittaa apassien Blueberrystä käyttämään nimeen Murtunut nenä. Palkkio Blueberrystä on vain kasvanut kasvamistaan, ja hänen jäljilleen ovat tulleet sekä Wild Bill Hickok että verikoiriaan kasvattava Eggskull. Intiaanien metsästykseen ehdollistetut hurtat tuovat mieleen Samuel Fullerin rasismia käsittelevän elokuvan Valkoinen koira (White Dog), joka tosin valmistui vasta vuonna 1982. Tärkeä tarinalinja kuvaa Tsi-na-pahin ja Victorion kamppailua apassiyhteisön arvostuksesta, ja molemmat pyrkivät tekemään urotöitä Cochisen tyttären Chinin miellyttämiseksi. Guffie Palmerin ja Chichuahua Pearlin ohella Chini kuuluu sarjan tärkeisiin, aktiivisiin naisiin, jotka haluavat vaikuttaa toiminnallaan. Albumina Tsi-na-pah on kuin triptyykin ensimmäinen kuva. Kokonaisideana on kuvata apassien pakoa Meksikon puolelle yhä kiristyvän valkoisen vallan alta.   

Pitkä marssi (La longue marche, 1980) alkaa poikkeuksellisesti. En muista, että aiemmissa Blueberry-albumeissa olisi ollut näin pitkää paralleelikerronnan jaksoa. Kertomus vuorottelee tiiviisti kahden tarinalinjan välillä. Albumi alkaa Socorron kaupungissa, jonne Red tulee etsimään McClurea. Ystävykset katosivat Ruumiskirstun balladin lopussa, kun Blueberry joutui vankilaan. McClurea huono omatunto vaivaa: hän tietää Blueberryn syyttömyyden mutta ei ole voinut tehdä mitään ystävänsä auttamiseksi. Tsi-na-pahin lopussa Blueberry oli avustanut Fort Bowien pelastamisessa, ja hän on jälleen vangittuna. Samaan aikaan McClure ja Red etsivät Chichuahua Pearlin, joka tunnetaan nyt Miss Callowayna. Erityisen hieno on jakso Mescalin kauppa-asemalla, jossa kolmikko juonii Blueberryn vapaaksi. Samaan aikaan Victorio on tunnustanut Tsi-na-pahia kohtaan tuntemansa kateuden virheeksi ja päättänyt tuoda soturinsa Murtuneen nenän avuksi. Blueberry palaa jälleen apassien luo, mutta samalla intiaanien ahdinko on entistä suurempi. Vaikka albumin nimi on Pitkä marssi, apassit eivät tässä vielä marssi: pikemminkin näin tapahtuu vasta seuraavassa niteessä. Sen sijaan albumin lopussa Blueberry käyttää hyväkseen Miss Callowayn sulhasen Stantonin rautatietä ja kuljettaa apassit odottamattomaan suuntaan.

Kolmen albumin mittainen apassien selviytymistarina huipentuu teokseen Aaveheimo (La tribu fantôme, 1982). Cochise on enää varjo entisestään, mutta samaa voi sanoa hänen kansastaan, joka on kuihtumaisillaan. Nimi Aaveheimo viittaa kuitenkin enemmän siihen aavemaiseen oveluuteen, jolla apassit kerta kerran jälkeen onnistuvat harhauttamaan sinitakit ja löytämään ulospääsyn umpikujasta. Kun ajatellaan, että Charlier ja Giraud ovat jo kahdenkymmenen albumin verran kuvanneet Blueberryä ja hänen edesottamuksiaan, tässä episodissa kuvataan erityisen painokkaasti sankarin strategisia taitoja. Saagan alussa hän oli armeijan luutnantti, joka kuvattiin niskuroivana, uhkapeliin taipuvana kapinallisena. Albumeissa Rautahepo, Teräskäsi ja Siouxien jäljillä hän oli luutnantti, jonka strategisia ajatuksia armeijan johto ei halunnut kuunnella. Nyt Charlier ja Giraud nautiskelevat kuvatessaan Blueberryn suvereenia kykyä manipuloida tapahtumia. Tällä kertaa hän ei ole petetty häviäjä: hän on ylivoimainen ja samalla sataprosenttisesti apassien luottamuksen arvioinen. Viimeisellä sivulla hän johtaa Victorion joukot turvaan Meksikon puolelle. Hän hyvästelee Chinin ja ottaa tavoitteekseen löytää Vigon, joka oli pettänyt hänet Ruumiskirstun balladin lopussa. Alkaako nyt taistelu maineen puhdistamiseksi? Ainakin Tsi-na-pah, Pitkä marssi ja Aaveheimo muodostavat nautinnollisen revanssitrilogian monien nöyryytysten jälkeen. Se antaa toivoa siitä, että Blueberryn hahmon kehitys jatkuu tästä eteenpäin.