Asessorin naishuolet (1958)

Samaan aikaan kun muut katsovat Denis Villeneuven uutta Blade Runneria ja Aku Louhimiehen Tuntematonta sotilasta, tuntuu erikoiselta kirjoittaa Lasse Pöystin ohjauksesta Asessorin naishuolet (1958), mutta voin vakuuttaa, että Villeneuven ja Louhimiehen aika tulee vielä – kunhan ehtii kolmituntisten elokuvien pariin. Uuden Tuntemattoman kohdalla on puhuttu siitä, että se on jo kolmas versio Linnan romaanista. Suomalaisessa elokuvassa on muitakin teoksia, jotka on toteutettu kolmasti. Mieleen tulee Nummisuutarit, joka filmattiin vuosina 1923, 1938 ja 1957. Seitsemästä veljeksestä on vuoden 1939 näytelmäelokuvan lisäksi tehty kuunnelma, animaatiosarja ja tv-sarja. Kahteen kertaan toteutettuja teoksia on runsaasti, ja tähän ryhmään kuuluu Agapetuksen romaaniin (1935) perustuva Asessorin naishuolet, jonka Toivo Särkkä ja Yrjö Norta olivat ohjanneet elokuvaksi jo vuonna 1937. Kun ensimmäisessä elokuvassa höpsöä asessoria esitti Aku Korhonen, tuoreemmassa teoksessa samaan rooliin sonnustautui Hannes Häyrinen. Jään odottamaan kolmatta versiota!

Irvailun kohteena on harmaantunut asessori Alfred Haaravirta (Hannes Häyrinen), jonka palvelija kuolee, eikä asessori tahdo löytää uutta kotiapulaista. Kukaan ei pysty täyttämään menehtyneen Emman paikkaa. Asessori kirjoittaa nuoruuden ystävälleen Matilda Bybomille (Elna Hellman), joka kuitenkin tulkitsee kirjeen avioliittotarjoukseksi. Lopulta Alfredin ja Matildan välille syntyy liitto, ja elokuva rinnastaa farssin sivutuotteena palvelussuhteen ja avioliiton. Tästä asetelmasta saisi vielä enemmänkin irti! Olisiko tässä Aku Louhimiehelle seuraava projekti? Lasse Pöystin ohjaus toimii sujuvasti, jos kohta hotellikohtaus Tampereella on vaikeasti avautuva, vaikka sen pitäisi olla farssin kohokohta. Vuoden 1937 elokuvassa jakso sijoittui muuten Viipuriin, mutta vuoden1958 versioon paikka piti vaihtaa.

Näkemiin Helena (1955)

Aino Räsäsen Helena-romaanien filmatisoinnin aloitti Hannu Lemisen Soita minulle, Helena! (1948). Sarjaa jatkoi pienen tauon jälkeen Lasse Pöysti elokuvilla ...ja Helena soittaa (1952) ja Näkemiin Helena (1955). Sarjan kolmannessa osassa nimiroolia esittää Emma Väänänen, ja Helenan lapsia Arttua ja Päiviä tulkitsevat Jussi Jurkka ja Elina Pohjanpää. Elokuvan alussa Helenan miniä Elina (Leena Häkkinen) on menettänyt pienokaisensa, ja Artun ja Elinan liitto on kriisissä. Takautuma kertoo, että taustana ovat sota-ajan tapahtumat, josta pari ei ole päässyt irti. Artun rintamatoveri Martti Osmola (Kurt Ingvall) on sattumalta paikkakunnan biologian opettaja, joka ihastuu oppilaaseensa Päiviin. Sen sijaan, että asetelma herättäisi minkäänlaista närkästystä, elokuvasta tulee poikatyttö-Päivin kesytystarina. Elokuvan lopussa Elina on jälleen raskaana ja onni palautuu, ja Martti lähtee Etelä-Amerikkaan väitöskirjaa tekemään ja kaappaa Päivin mukaansa...