30. joulukuuta 2006

Pako (1941)

Michael Powellin Pako (49th Parallel, 1941) sai Suomen ensi-iltansa syyskuussa 1946. Mitähän suomalaiset ajattelivat nähdessään saksalaisten näkökulmasta tehdyn sotaelokuvan? Tarinan keskiössä on kuusi saksalaista sotilasta, jotka haaksirikkoutuvat Hudsoninlahdelle. He rantautuvat ja ottavat haltuunsa paikallisen postiaseman. Elokuva valmistui tilanteessa, jossa Yhdysvallat ei vielä ollut sodassa mukana, joten sotilaat pyrkivät kaikin keinoin Kanadan puolelta rajan, 49. leveyspiirin, yli Yhdysvaltoihin. Fanaattisen komentaja Bernsdorffin (Rchjard George) rinnalta nousee esiin luutnantti Hirth (Eric Portman), johon katsoja lopulta identifioituu. Käsikirjoitus on episodimainen mutta yllätyksellinen. Hirthin hahmosta kasvaa positiivinen vihollishahmo, jollaisia toisen maailmansodan aikaisesta propagandaelokuvasta ei useinkaan löydä.

29. joulukuuta 2006

Hotel du Nord (1938)

Marcel Carnén Hotel du Nord (Hôtel du Nord, 1938) on ranskalaisen poeettisen realismin klassikoita. Rakastavaiset Renée (Annabella) ja Pierre (Jean-Pierre Aumont) kirjautuvat Saint-Martinin kanavan lähellä sijaitsevaan hotelliin ja suunnittelevat itsemurhaa, lähes Wagnerin Tristanin ja Isolden hengessä. Suunnitelma epäonnistuu: Pierre vain haavoittaa rakastattuaan ja pakenee paikalta. Viereisessä huoneessa asuu sutenööri Edmond (Louis Jouvet) yhdedssä prostituoitunsa Raymonden (Arletty) kanssa. Pian kahden pariskunnan elämät punoutuvat toisiinsa tavalla, jonka käänteitä ei ole syytä tässä paljastaa. Jean Aurenchen ja Henri Jeansonin käsikirjoittamassa draamassa hotelli on maailman metafora: hotellin huoneet ovat kuin toisistaan erillään olevia elämänkohtaloita, jotka yllättäen kietoutuvat toisiinsa.

27. joulukuuta 2006

Kikin lähettipalvelu (1989)

Kikin lähettipalvelu valmistui Totoron jälkeen, Miyazakin neljäntenä pitkänä ohjauksena. Tarinan mukaan Miyazaki oli kiinnostunut Peppi Pitkätossun oikeuksista ja matkusti Tukholmaan. Oikeuksia ei tullut, mutta Itämeren kaunis kaupunki antoi inspiraation Kikin kuvitteelliselle kaupunkille, jonne 13-vuotias pikkunoita kotiutuu. Kiki on sympaattinen elokuva, herkkä, ja oikeastaan jatkaa Totoron lämmintä tunnelmaa. Aikaisemmista Miyazakeista (Lentävä linna) tuttu viehtymys julesvernemäisiin lentokoneisiin on yhä mukana: tällä kertaa nuoren noidan luuta saa vastapainokseen ilmalaivan. Teknologisen taidon vastapainoksi nousee luottamus omiin kykyihin, jotka lopulta tekevät Kikistä sankarin. Vastakkain ovat teknologia ja ”henki”, mutta samala Kiki kuvaa itsenäisyyttä, luottamusta itseen.