Itävalta-Unkarissa syntynyt Edgar G. Ulmer muuttui Hollywoodissa pesunkestäväksi B-elokuvien ohjaajaksi, joka luotsasi onnistuneesti niin tieteiselokuvia kuin merirosvoseikkailujakin. Ulmerin tuotannon helmiä olivat 40-luvun lopun film noirit, Detour (1945) ja Häikäilemätön (Ruthless, 1948). Unohdettu mutta silti hieno elokuva on myös Paholaisen tytär (Strange Woman, 1946), jota voi lämpimästi suositella. Häikäilemätön valmistui poikkeuksellisen suurella budjetilla, tavoitteena oli tehdä Citizen Kane -henkinen draama. Päähenkilö Horace Vendig (Zachary Scott) on elokuvan alussa viettämässä juhlia, paikalle saapuu kaksi vierasta, jotka kumpikin laukaisevat takautuman. Ensimmäinen on lapsuuden ystävä Vic Lambdin (Louis Hayward), joka tuo mukanaan nuoren Malloryn (Diana Lynn). Mallory muistuttaa Horacen ja Vicin yhteistä nuoruuden rakastettua Marthaa (myös Diana Lynn). Takautuma kertoo lapsuudesta, rakkaudettomuudesta ja hylätyksi tulemisesta, jota paikatakseen Horace kehittää maanisen menestymisen tarpeen. Jos Horace ensimmäisessä takautumassa on enemmän uhri, toisessa hän on häikäilemätön peluri, joka ei piittaa toimiensa seurauksista. Juhlille on kutsuttu myös Buck Mansfield (Sydney Greenstreet), jonka elämän Horace on tuhonnut ja jonka viha lopulta johtaa surkeaan päätökseen.Näin Häikäilemättömän toista kertaa, eikä se tehnyt yhtä suurta vaikutusta kuin kymmenen vuotta sitten. Kahden takautuman varaan rakentuva käsikirjoitus tuntuu kulmikkaalta, mutta toisaalta tunteiden kuvaus on alusta lähtien vahvaa. Elokuva korostaa rakkaudettomuuden merkitystä menemättä kuitenkaan Hollywood-psykoanalyysiin, jota niin monet elokuvat samaan aikaan toistivat. Melkein vapauttavaa on sekin, ettei Horacella lopulta ole Kane-henkistä ”Rosebudia”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti