23. lokakuuta 2010

Teräskannus (1953)

Anthony Mann teki James Stewartin kanssa viisi lännenelokuvaa, joissa kaikissa menneisyys ahdistaa päähenkilöä. Avarista, Coloradossa kuvatuista maisemista huolimatta Teräskannuksessa (The Naked Spur, 1953) voi aavistaa entisen film noir -ohjaajan kokemuksen intensiivisten, ahtaiden psykologisten asetelmien rakentajana. Elokuvan alussa Howard Kemp (James Stewart) on jäljittämässä Ben Vandergroatia (Robert Ryan), joka on etsintäkuulutettu Abilenessa tehdystä murhasta. Sheriffiksi esittäytyvä Kemp paljastuu onnettomaksi palkkionmetsästäjäksi, joka yrittää saada takaisin menettämänsä maatilan. Henkilögalleriaan kuuluvat myös Kempiä avustava epäonnistunut kullankaivaja Jesse Tate (Millard Mitchell) ja armeijan riveistä karkotettu Roy Anderson (Ralph Meeker). Vandergroatin mukana on Lina Patch (Janet Leigh), joka haluaisi paeta Kaliforniaan. Useimmilla elokuvan henkilöillä on trauma, Kempillä sisällissodan koettelemukset ja Jessellä kullanetsinnän epäonnistuminen. Ehkä eniten tässä ja nyt elää Roy, vaikka hänelläkään ei tunnu olevan paluuta minnekään. Lina puolestaan haluaisi unohtaa menneen ja haihtua utooppiseen Kaliforniaan. Ben on elokuvan pirullinen manipulaattori, riidankylväjä, joka saa ihmiset toimimaan toisiaan vastaan.

Harvassa lännenelokuvassa päähenkilö itkee viimeisessä kohtauksessa. Kun Ben on vainaa, Kemp on jo nostamassa häntä hevosen selkään käydäkseen nostamassa palkkiorahat, mutta katkeruus on pakko unohtaa. Valintatilanne viiltää päähenkilöä kuin teräskannus hevosta, mutta lopulta Kemp laskee ruumiin maahan ja ryhtyy kaivamaan hautaa.

Ei kommentteja: