17. lokakuuta 2010

Hovinarri (1955)

Melvin Frankin ja Norman Panaman käsikirjoittama, ohjaama ja tuottama Hovinarri (The Court Jester, 1955) on hauskimpia Danny Kaye -komedioita, ehdoton sunnuntaimatineaelokuva. Keskiajan Englantiin sijoittuva musiikkikomedia ammentaa vaikutteita historiallisten elokuvien perinteestä; ennen kaikkea mieleen tulee vuonna 1938 valmistunut Robin Hoodin seikkailut (The Adventures of Robin Hood), tosin Frankin ja Panaman versiossa oikea kuningas on pienokainen, jonka takapuolessa on vaaleanpunainen, neilikanmuotoinen syntymämerkki. Kun merkki paljastuu, raavaimmatkin ritarit polvistuvat tervehtimään majesteettia. Robin Hood -muistumana on Basil Rathbone, joka tällä kertaa esittää juonittelevaa Sir Ravenhurstia. Luvattomasti valtaistumelle kavunnutta kuningas Roderickiä puolestaan näyttelee Cecil Parker ja prinsessa Gwendolynia Angela Landbury. Vaatimattomin sivuosa on John Carradinella, joka tulkitsee italialaista hovinarria - ja salamurhaajaa - Giacomoa, mutta hän ei kauaa elokuvassa ehdi heilua ennen kuin Danny Kayen esittämä Hubert Hawkins kaappaa identiteetin. Parhaimmat naurut katsojaa saa kohtauksessa, jossa prinsessan kamarineito taikoo Hawkinsin intohimoiseksi rakastajaksi, mutta sormien napsautus palauttaa hänet vähän väliä maan pinnalle.

1 kommentti:

Sven-Erik Klinkmann kirjoitti...

Danny Kayestä puheenollen hänestä on säilynyt aika hauska paikallinen tarina täällä Vaasassa. Tämä tapahtui vuonna 1979. Kaye kävi Vaasassa vihkimässä Eero Hiirosen patsaan Merituuli Palosaaren torilla. Kuuleman mukaan Danny Kaye lausui jotain siihen malliin että silloinen kaupunginjohtaja, joka myös puhui tilaisuudessa, käytti kolmi kieltä (suomea, ruotsia ja englantia) mutta Kaye ei ymmärtänyt niistä mitään. Eli kaupunginjohtajan englannin kielen taio ei ollut kovin vakuuttava.