Onko rouvani uskoton? (1948)

Preston Sturgesin käsikirjoittama, ohjaama ja tuottama Onko rouvani uskoton? (Unfaithfully Yours, 1948) oli ilmiömäisen komedianikkarin viimeinen täysosuma. Uskomattoman idean valmistelu kestää vajaat 45 minuuttia, jona aikana katsoja tutustuu huippukapellimestari Sir Alfred de Carteriin (Rex Harrison), joka palaa Yhdysvaltoihin kotimaastaan Englannista. Lankomies August Henshler (Rudy Vallee) on ymmärtänyt väärin Sir Alfredin ohjeet ja palkannut salapolisiin seuraamaan kapellimestarin nuorta puolisoa Daphnea (Linda Darnell). Aluksi Sir Alfred hävittää kaikki salapoliisi Sweeneyn (Edgar Kennedy) tuottamat dokumentit, mutta vähitellen epäilys alkaa hiipiä mieleen. Sturgesin nerokas käänne on kuvata Sir Alfredin johtaman konsertin aikana niitä erilaisia tapoja, joilla aviomies suunnittelee reagoivansa vaimonsa uskottomuuteen. Kuvitelman alun merkkinä on porautuminen kapellimestarin verkkokalvolle, Hollywood-elokuvalle epätavanomaisen lähelle, suoraan silmän sisään, samaan aikaan, kun taustalla kuullaan Gioachino Rossinin alkusoitto oopperasta Semiramide. Pauhaava musiikki sopii tahdittamaan väkivaltaista tarinaa siitä, miten ovela aviomies surmaa puolisonsa ja vierittää syyn komean sihteerinsä Anthony Windbornin (Kurt Kreuger) niskoille. Episodi kestää yhtä kauan kuin alkusoittokin, ja musiikki kuullaan koko ajan taustalla merkkinä siitä, mistä on kyse.

Astetta huvattomampi on seuraava kuvitelma, joka tapahtuu Richard Wagnerin Tannhäuser-alkusoiton aikana. Jos Rossinin Semiramidessa nimihenkilö heittää lopuksi henkensä, ehkäpä Wagnerin oopperan uskonnollinen aihe on tuntunut sopivalta kuvaamaan anteeksiantoa. Viimeisessä episodissa musiikiksi vaihtuu Pjotr Tšaikovskin alkusoitto Francesca da Rimini, joka ammentaa Danten kuvaamasta Francescan ja Paolon onnettomasta rakkaustarinasta. Venäläistunnelmissa aviomies ja rakastaja päätyvät pelaamaan venäläistä rulettia...

Onko rouvani uskoton? on nautittavaa katsottavaa, ja se pitää sisällään kosolti yksityiskohtia, alun tulipalokohtauksesta aina lopun ristiriitaan kuvitelmien ja toden välillä. Sympaattinen hahmo on Sir Alfredin ihailijaksi osoittautuva salapoliisi Sweeney, joka saa vapaaliput käänteentekevään konserttiin.