5. heinäkuuta 2013

Riffraff (1936)

J. Walter Rubenin ohjaama Riffraff (1936) perustuu Frances Marionin, Anita Loosin ja H. W. Hannafordin käsikirjoitukseen ja sijoittuu satamatyöntekijöiden ja kalastajien maailmaan. Nuorena kuollut ohjaaja J. Walter Ruben (1899–1942) aloitti MGM:llä käsikirjoittajana 20-luvun lopulla ja siirtyi ohjaajaksi 30-luvun alussa. Ohjauksia kertyi vuosien 1931–1940 aikana kaikkiaan 19 kappaletta, kunnes Rubenin sydän petti vain 43-vuotiaana. Nuorena kuoli myös elokuvan naispääosaa esittävä Jean Harlow (1911–1937), jonka äkillinen menehtyminen kesken Saratoga-elokuvan kuvausten oli järkytys.

Riffraff alkaa kuvaamalla köyhää mutta onnellista perhettä, joka elää Lil-tädin (Una Merkel) komennossa. Nuori Hattie (Jean Harlow) on töissä säilyketehtaalla purkittamassa tonnikalaa, ja elokuvassa nähdään poikkeuksellisia kalateollisuuskuvia. Samaan aikaan satamalaiturilla puuhataan lakkoa, mutta tosiasiassa tehtaan omistaja Nick Lewis (Joseph Calleia) toivookin työtaistelua voidakseen tuoda ulkopuolelta halvempaa työvoimaa. Karski kalastaja Dutch Mueller (Spencer Tracy) astuu esiin ja saa työntekijät luopumaan lakkohaaveesta.

Ennen pitkää Dutch eroaa ja ryhtyy ammattiyhdistysjohtajaksi huonoin tuloksin. Samaan aikaan Hattie ajautuu vankilaan, jossa hän synnyttää lapsen... Juonenkäänteet hämmästyttävät, samoin se, miten elokuva vyöryttää näyttämölle yhteiskunnallisia kysymyksiä, tuloeroja, työtaisteluita, kulkureita, vankeja. Riffraff käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä mutta tarjoaa pesunkestävän Hollywood-loppuratkaisun, kun Dutchille valkenee, että hän on tietämättään tullut isäksi.


Ei kommentteja: