TCM esitti hiljattain Michael Curtizin ohjaaman komedian
Herrasmies seikkailee (The Perfect Specimen, 1937), jota tekijänoikeussyistä ei ole julkaistu dvd:nä. Alkuasetelma tuo mieleen screwball-komedian klassikot, ja yhtäkkiä
Herrasmies seikkailee alkaa tuntua puuttuvalta lenkiltä ketjussa, joka johtaa Howard Hawksin ja George Cukorin vuoden 1938 hitteihin
Hätä ei lue lakia (Bringing Up Baby) ja
Vakka kantensa valitsee (Holiday). Ensimmäiset kuvat hahmottelevat vastakkainasettelun: kieltokylttien kehystämä kartano, jota johtaa tyrannimainen Leona Wicks (May Robson), ja lapsenoainen nuorukainen Gerald Beresford Wicks (Errol Flynn), joka haluaa tietää, mitä aitausten ulkopuolella on mutta josta samaan aikaan kaavaillaan jättiomaisuuden perijää. May Robsonin ääni on screwball-harrastajille tuttu: hän esitti seuraavana vuonna Elizabeth-tätiä Hawksin
Bringing Up Babyssa. Ja varmemmaksi vakuudeksi tyylilajista rouva Wickins sihteeriä herra Grattania näyttelee Edward Everett Horton, Cukorin
Holidayn Nick Potter.
Draama käynnistyy, kun Gerald on opettelemassa painovoimalain ihmeellisyyksiä ja tekee kieppejä puussa. Hän on selvästi Hawksin ja Cukorin komedioiden sankarien välimuoto, avuton niin kuin
Bringing Up Babyn David (Cary Grant) mutta myös vapautta janoava ja utelias niin kuin
Holidayn Johnny (Cary Grant). Geraldin rooliin Grant olisi epäilemättä sopinut hyvin, mutta Errol Flynn on yllättävän hyvä komedianäyttelijänä.
Herrasmies seikkailee alkaa maailmojen törmäyksellä. Samaan aikaan kun Gerald tekee harjoituksiaan, nuori Mona Carter (Joan Blondell) täräyttää autollaan piha-aidan läpi suoraan kartanon salaiseen puutarhaan. Eipä aikaakaan, kun Gerald ja Mona ovat pakomatkalla, ja lehdistö julkaisee tapauksen kidnappauksena.
Herää kysymys, mitä elokuvan alkuperäisnimi
The Perfect Specimen tarkoittaa. Dialogissa ”valioyksilö” tulee esiin kohtauksessa, jossa Gerald tutkii perhosta. Hän on luonnontieteiden harrastaja. Elokuvan juliste taas asettaa Geraldin jonkinlaiseksi ”valioyksilöksi”, ja piileviä kykyjä hänellä onkin. Pakomatkan aikana Gerald voittaa ohimennen nyrkkeilyottelunkin. Samalla nimi on ironinen: monien muiden screwball-komedioiden tapaan elokuva nauraa herrasväelle, joka eristäytyy muusta yhteiskunnasta norsunluutorniinsa kuvitellessaan olevansa muita parempi. Kiinnostava hahmo on insinööri, joka itsepintaisesti haluaa ansaita leipänsä rakennustyöläisenä. Screwball-komedioiden tapaan elokuva huipentuu nokkelasanaiseen sukupuolten väliseen taisteluun, vaikkakaan lopputulos ei ole yhtä anarkistinen kuin Hawksin
Bringing Up Babyssa.
Draama käynnistyy, kun Gerald on opettelemassa painovoimalain ihmeellisyyksiä ja tekee kieppejä puussa. Hän on selvästi Hawksin ja Cukorin komedioiden sankarien välimuoto, avuton niin kuin Bringing Up Babyn David (Cary Grant) mutta myös vapautta janoava ja utelias niin kuin Holidayn Johnny (Cary Grant). Geraldin rooliin Grant olisi epäilemättä sopinut hyvin, mutta Errol Flynn on yllättävän hyvä komedianäyttelijänä. Herrasmies seikkailee alkaa maailmojen törmäyksellä. Samaan aikaan kun Gerald tekee harjoituksiaan, nuori Mona Carter (Joan Blondell) täräyttää autollaan piha-aidan läpi suoraan kartanon salaiseen puutarhaan. Eipä aikaakaan, kun Gerald ja Mona ovat pakomatkalla, ja lehdistö julkaisee tapauksen kidnappauksena.
Herää kysymys, mitä elokuvan alkuperäisnimi The Perfect Specimen tarkoittaa. Dialogissa ”valioyksilö” tulee esiin kohtauksessa, jossa Gerald tutkii perhosta. Hän on luonnontieteiden harrastaja. Elokuvan juliste taas asettaa Geraldin jonkinlaiseksi ”valioyksilöksi”, ja piileviä kykyjä hänellä onkin. Pakomatkan aikana Gerald voittaa ohimennen nyrkkeilyottelunkin. Samalla nimi on ironinen: monien muiden screwball-komedioiden tapaan elokuva nauraa herrasväelle, joka eristäytyy muusta yhteiskunnasta norsunluutorniinsa kuvitellessaan olevansa muita parempi. Kiinnostava hahmo on insinööri, joka itsepintaisesti haluaa ansaita leipänsä rakennustyöläisenä. Screwball-komedioiden tapaan elokuva huipentuu nokkelasanaiseen sukupuolten väliseen taisteluun, vaikkakaan lopputulos ei ole yhtä anarkistinen kuin Hawksin Bringing Up Babyssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti