Vaaleanpunaiset pantterit ovat jääneet harrastuksissani lapsipuolen asemaan. Perjantain viihdykkeenä katsoimme sarjan esikoisen, Blake Edwardsin Vaaleanpunaisen pantterin (The Pink Panther, 1963), koska se on sallittu yli 3-vuotiaille. Valinta kannatti. Varsinkin seepraksi pukeutunut poliisikaksikko nauratti lapsia vielä seuraavanakin päivänä. Vaaleanpunainen pantteri alkaa sarjakuvamaisesti: ”Samaan aikaan toisaalla” -teksti toistuu neljä kertaa, ollaan Roomassa, Hollywoodissa, Pariisissa, Cortinassa. Alunperin tähtenä piti olla David Nivenin esittämä Sir Charles Lytton alias Mustanaamio, mutta kun elokuva tuli kankaille, oli selvää, kuka on yleisön kiinostuksen keskipisteenä. Peter Sellersin tulkitsema komisario Jacques Clouseau tuntuu elokuvan puolivälissä melkein sivuhahmolta, mutta loppua kohti hän kaappaa huomion. Clouseaulla on legendaarisia repliikkejä, kuten: ”There are few thieves who are as clever as the Phantom. Each theft is completely different and unique, classic in its conception.”Blake Edwards on taitava visualisti. Vaikka jälki on välillä epätasaista, Edwardsin komediantekokyky on parhaimmillaan silloin, kun tapahtumapaikkana on Clouseaun makuuhuone.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti