Kymmenen etsintäkuulutettua (1955)

Harry Joe Brownin ja Randolph Scottin tuottama ja H. Bruce Humberstonen ohjaama Kymmenen etsintäkuulutettua (Ten Men Wanted, 1955) on ennen kaikkea Randolph Scott -elokuva ja tehty hänen tähteyttään rakentamaan. Tätä kuvastaa jo elokuvan ensi-iltajuliste, joka vihjaa Scottin olevan ”ten times bigger than ever before”. Kuvassa muut elokuvan hahmot näyttävät kääpiöiltä kivikovan lännenmiehen rinnalla... Old Tucsonissa Arizonassa kuvattua westerniä on helppo katsoa, mutta viime kädessä katsojan mieleen ei jää erityisempää muistikuvaa, mikä selittyy Humberstonen ohjauksen persoonattomuudella. Tätä katsoessa on ymmärrettävää, että ohjaajalle riitti töitä television lännensarjojen parissa. Humberstonella oli kaiken kaikkiaan pitkä ura, ja hän teki studioille takuuvarmaa työtä lajityypin kuin lajityypin parissa. Häneltä luonnistuivat Charlie Chan -elokuvat, komediat, film noirit, Tarzan-elokuvan ja westernit. Humberstonen uran parhaimpiin kuuluu sujuva rikoselokuva Silmukka kiristyy (I Wake Up Screaming, 1941). On kuitenkin selvää, että Kymmenen etsintäkuulutettua on tuottajiensa Brownin ja Scottin teos, jonka alku ja loppu tuovat mieleen minkä tahansa kaksikon teoksista. Maisematkin ovat pääosin samat kuin muissa Scott-elokuvissa, joita nähtiin säännöllisesti neljästä viiteen vuosittain.

Kymmenen etsintäkuulutettua on tarinana tuttu. Juristi Adam Stewart (Lester Matthwes) saapuu Arizonaan veljensä Johnin (Randolph Scott) luokse. Mukana on poika Howie (Skip Homeier), joka ihastuu Maria Seguraan (Donna Martell). Maria on kuitenkin paikallisen maanomistajan Wick Campbellin (Richard Boone) maanisen ihastuksen kohde. Mustasukkaisuus saa Wickin kutsumaan paikalle kymmenen desperadoa terrorisoimaan seutua ja tekemään selvää jälkeä Stewartin suvusta. Tarinassa ei ole oikeastaan mitään järisyttävää uutta, mutta Wickin patologisuus tekee lopulta vaikutuksen. Erityisen hyytävä on kohtaus, jossa Wick joukkoineen surmaa Adam Stewartin: kylmäverisessä kohtauksessa Wick itse haavoittaa uhriaan ensin kahdesti ennen lopullista surmanlaukausta. Hienon roolin tekee myös Skip Homeier, joka muistetaan Henry Kingin klassikosta Ase kädessä (The Gunfighter, 1950). Sittemmin Homeier näytteli myös muissa Brown-Scott-tuotannoissa, kuten Boetticherin ohjauksissa Pettämätön pistooli (The Tall T, 1957) ja Kuoleman asema (Comanche Station, 1960).

Vaikka Kymmenen etsintäkuulutettua ei ole missään määrin kuolematon western, se on kiinnostavien tekijöiden kohtauspiste. Tuntuu kuin elokuva olisi Brownille ja Scottille sormiharjoitus ennen todellisia, Budd Boetticherin kanssa tehtyjä mestariteoksia. Käsikirjoituksen teki Kenneth Gamet, joka oli yhteistyössä myös André de Tothin kanssa, erityisesti elokuvissa Kostaja vastoin tahtoaan (Man in the Saddle, 1951), Muukalaisen paluu (The Stranger Wore a Gun (1953) ja Miekka ja nuoli (Last of the Comanches, 1953). Kiinnostavaa on edelleen se, että Kymmenen etsintäkuulutettua perustui Irving Ravetchin ja Harriet Frank Jr.:n tarinaan. Ravetch ja Frank tekivät sittemmin yhteistyötä Martin Rittin kanssa, tuloksena muun muassa hieno western Hombre (1967).