Sotarummut (1954)

Delmer Davesin Sotarummut (Drum Beat, 1954) perustui ohjaajan omaan käsikirjoitukseen. Tuntuu, että Daves on halunnut jatkaa vuonna 1950 valmistuneen Katkaistun nuolen (Broken Arrow) tematiikkaa kirjoittamalla westernin, jossa palataan intiaanisotiin ja rauhan saavuttamisen ongelmiin. Ensimmäinen vaikutelma on kuitenkin, että käsikirjoituksesta puuttuu napakkuutta tai että tekstiä olisi voinut merkittävästi lyhentää. Jälleen kerran Davesin western tarjoaa huikeita maisemia, jotka kuvaaja J. Peverell Marley on ikuistanut Sedonassa, Arizonassa. Tämä on tosin ristiriitaista, sillä tarina on sijoitettu Kalifornian pohjoisosiin. Harmillista on espanjalaisessa dvd-julkaisussa CinemaScope-kuvaa on kavennettu kalpeaksi aavistukseksi alkuperäisestä.

Sotarummut alkaa Washingtonista: entinen Indian fighter Johnny MacKay (Alan Ladd) on menossa tapaamaan presidentti Grantia (Hayden Rorke), joka antaa MacKaylle tehtäväksi lähteä solmimaan rauhaa. Tapahtumilla on historiallinen tausta, sillä 1870-luvun alussa käytiin modok-intiaanien ja Yhdysvaltain armeijan välinen konflikti Pohjois-Kaliforniassa ja Oregonissa. Modokien legendaarinen päällikkö oli Kintpuash (1837–1873), joka tunnettiin myös nimellä Kapteeni Jack. Davesin elokuva ripottelee historiallisia käänteitä tarinan lomaan, muun muassa tunnetun kenraali Canbyn kuoleman, mutta draaman kaarta Sotarumpuihin ei lopulta rakennu. Lopussa MacKay saa kamppailla Kapteeni Jackiä vastaan kaksin käsin.

 
Sotarumpujen ehdoton voimahahmo on juuri Kapteeni Jack. Roolia tulkitsee Charles Buchinsky, myöhempi Charles Bronson, joka tekee tinkimättömästä intiaanipäällikköstä vakuuttavan tulkinnan. Tämä oli Bronsonin uran käännekohta. Kuva Kapteeni Jackistä ei ole yksinomaan totinen. Lopussa päällikkö kohtaa vääjäämättömän loppunsa, mutta huumoria riittää kohtauksessa, jossa pappi tulee saarnaamaan paratiisin autuudesta ennen hirttolavalle astumista. Kapteeni Jack toteaa: ”You say this heaven nice place, huh? You like this place, heaven?” Pappi vastaa: ”Yes, it's a beautiful place!” Kapteeni Jack harkitsee hetken ja täräyttää lakonisesti: ”Then I tell you what, Preacher. You like it so much, you take my place out there.”