Vakoilija jota kukaan ei halunnut (A Dandy in Aspic, 1968) jäi Anthony Mannin viimeiseksi elokuvaksi. Mann kuoli huhtikuussa 1967 Länsi-Berliinissä, jossa suurin osa elokuvasta tapahtuu, ja pääroolia esittänyt Laurence Harvey saattoi työn loppuun. Tähän nähden kokonaisuus toimii yllättävän hyvin. Hankin elokuvan alunperin juuri siksi, että se on Berliini-kuvaus. Alussa elokuva tuntuu viipyvän Englannissa turhankin kauan, ja ehdin jo miettiä, onko päähenkilön nimi ainoa viittaus Berliiniin: keskushahmo on nimittäin Alexander Eberlin (Laurence Harvey), mikä tuntuu viittavaan Itä-Berliiniin. Lopulta agentti rantautuu kuin rantautuukin Saksaan, mutta itäpuolelle hän ei koskaan pääse. Eberlin on itse asiassa kaksoisagentti, oikealta nimeltään Krasnevin. Tilanne muuttuu tukalaksi, kun Eberlin saa tehtäväkseen surmata Neuvostoliiton tunnetun salamurhaajan, itsensä. Kuvat vuoden 1967 Länsi-Berliinistä ovat vaikuttavia, ja tuntuu, että kaupungista rakentuu paitsi turistinen kuva myös kylmän sodan maisema, jossa muurin läheisyys on konkreettinen.Eberlinin osoitteena Länsi-Berliinissä on Bristol Hotel Kempinski, Kurfürstendammilla. Muita tapahtumapaikkoja ovat Tempelhofin lentokenttä, 20-luvulla rakennettu Funkturm, Tiergartein ja Friedrichstrassen metroasemat sekä Automobil-Verkehrs- und Übungs-Straße eli AVUS.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti