Viimeiset neljä päivää ovat kuluneet Mainzissa, tiiviissä seminaarissa, jossa turkulaiset ja mainzilaiset ovat suunnitelleet yhteistä hanketta. Eilinen ilta vietettiin paikallisten historianopiskelijoiden ja laitoksen kesäjuhlassa, jota edelsi – nähtävästi – legendaarinen jalkapallo-ottelu opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Jos oikein ymmärsin, joukkueita oli kuusi, ja opiskelijat taisivat voittaa sarjamuotoisen kilvan kärkisijat. Hämmästyttävää oli se, miten urheilulliselta yliopistoelämä täällä näytti. Kampuksella oli oma stadion, soutulaitteita nurmikolla, uimahalli, palloiluhalli… Kaikkialla vilisi pikajuoksijoita, seiväshyppääjiä, maratoonareita… Kraft durch Freude. Ehkäpä tämä johtuu siitä, että Mainzissa on vahva liikuntatieteellinen koulutus. Mainzin yliopistossa on tällä hetkellä 40 000 opiskelijaa. Kun yliopiston rakennukset ovat yhtenäisenä alueena, akateemisena korttelina, kampuselämä tuntuu aktiiviselta.
Kesäjuhlien aikana ihmettelimme, kuinka eilinen täysikuu oli nyt pelkkä sirppi. Vasta hotellilla ymmärsin, että olimme todistaneet kuunpimennyksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti