Perjantaina työpäivä jatkui niin pitkään, että Brita Wreden hienot dokumenttielokuvat jäivät näkemättä. Sen sijaan ehdin klo 17.45 esitykseen katsomaan Lasse Naukkarisen dokumentit Tasavallan päiväkirja (1971) ja Armon vuonna (1974). Tasavallan päiväkirja on suomalaisen taistelevan elokuvan klassikko, joka käyttää hyväkseen monenlaisia tehokeinoja, nopeaa leikkausta, iskulauseita, kertojaääntä, toistoa. Elokuvan keskiössä on Persian shaahin Suomen-vierailu: Erkki Tuomiojan ja Ilkka Taipaleen työntäminen poliisiautoon nähdään kahteen kertaan, ja kun vanhempi konstaapeli intoutuu repimään mielenosoittajien julisteita, repimisen akti toistetaan hidastettuna useaan otteeseen. Mielenosoituksen kuvauksesta kasvaa rakenteellisen väkivallan, poliisin ja armeijan, analyysi, joka on varauksettoman puolueellinen. Aikanaan elokuva joutui Yleisradion mustalle listalle, mutta nyt kun vuodet ovat vierineet, voi ihailla taitavaa ohjaustyötä ja leikkausta. Itse pidin kuitenkin enemmän kolme vuotta myöhemmin valmistuneesta elokuvasta Armon vuonna. Uskontoa ruotiva dokumentti on vaikuttavimmillaan kohtauksessa, jossa seurataan David Wilkersonin saarnatilaisuutta messuhallissa. Maailmanlopun odotus on kouriintuntuva. Armon vuonna soittaa myös katkelman romanialaissyntyisen Richard Wurmbrandin saarnakasettia, jossa rautaesiripun povataan romahtavan kristillisen vallankumouksen tuloksena. Kasettia katsoessa tuli mieleen, että uskonnollisia äänitteitä oli myynnissä 1970-luvun alussa paljon. Misähän kaikki Niilo Yli-Vainion kasetit nykyään ovat?
8. huhtikuuta 2011
Tasavallan päiväkirja (1971) ja Armon vuonna (1974)
Perjantaina työpäivä jatkui niin pitkään, että Brita Wreden hienot dokumenttielokuvat jäivät näkemättä. Sen sijaan ehdin klo 17.45 esitykseen katsomaan Lasse Naukkarisen dokumentit Tasavallan päiväkirja (1971) ja Armon vuonna (1974). Tasavallan päiväkirja on suomalaisen taistelevan elokuvan klassikko, joka käyttää hyväkseen monenlaisia tehokeinoja, nopeaa leikkausta, iskulauseita, kertojaääntä, toistoa. Elokuvan keskiössä on Persian shaahin Suomen-vierailu: Erkki Tuomiojan ja Ilkka Taipaleen työntäminen poliisiautoon nähdään kahteen kertaan, ja kun vanhempi konstaapeli intoutuu repimään mielenosoittajien julisteita, repimisen akti toistetaan hidastettuna useaan otteeseen. Mielenosoituksen kuvauksesta kasvaa rakenteellisen väkivallan, poliisin ja armeijan, analyysi, joka on varauksettoman puolueellinen. Aikanaan elokuva joutui Yleisradion mustalle listalle, mutta nyt kun vuodet ovat vierineet, voi ihailla taitavaa ohjaustyötä ja leikkausta. Itse pidin kuitenkin enemmän kolme vuotta myöhemmin valmistuneesta elokuvasta Armon vuonna. Uskontoa ruotiva dokumentti on vaikuttavimmillaan kohtauksessa, jossa seurataan David Wilkersonin saarnatilaisuutta messuhallissa. Maailmanlopun odotus on kouriintuntuva. Armon vuonna soittaa myös katkelman romanialaissyntyisen Richard Wurmbrandin saarnakasettia, jossa rautaesiripun povataan romahtavan kristillisen vallankumouksen tuloksena. Kasettia katsoessa tuli mieleen, että uskonnollisia äänitteitä oli myynnissä 1970-luvun alussa paljon. Misähän kaikki Niilo Yli-Vainion kasetit nykyään ovat?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti