E. M. Forsterin romaaniin perustuva Matka Intiaan (A Passage to India, 1984) jäi David Leanin viimeiseksi ohjaukseksi. Ensi-illan aikaan ohjaaja oli 76-vuotias, ja edellinen pitkä elokuva Ryanin tytär (Ryan's Daughter, 1970) oli valmistunut 14 vuotta aiemmin. Siihen nähden miten loisteliaita spektaakkeleja Lean ohjasi 1950- ja 1960-luvuilla, Matka Intiaan jää väistämättä pettymykseksi. Näin elokuvan aikanaan ensi-illassa, ja vaikutelma jäi silloinkin vaisuksi, ehkä siitä syystä että tarinallinen aineisto oli suppea yli kahden ja puolen tunnin kestoon nähden. Forsterin vuonna 1924 julkaisemassa romaanissa ihmissuhteiden jännitteen taustana on nouseva Intian itsenäisyysliike. Juuri tämä historiallisen ja yksilöllisen kokemuksen kohtaaminen on jäänyt heikoksi. Elokuvassa on viisi keskeistä henkilöä, lääkäri Aziz (Victor Banerjee), tämän ystävä Cyril Fielding (James Fox), brittiläinen Adela Quested (Judy Davis), iäkkäämpi rouva Moore (Peggy Ashcroft) sekä hindulainen professori Narayan Godbole (Alec Guinness). Aziz on taustaltaan urdu ja muslimi ja yrittää miellyttää brittiläisiä vieraita järjestämällä matkan Marabarin luolille. Matkalla Adela kokee tuleensa seksuaalisesti ahdistelluksi ja Aziz joutuu syytteeseen. Paikoitellen tunnelma tuo mieleen Peter Weirin elokuvan Huviretki hirttopaikalle (Picnic at Hanging Rock, 1975).David Lean on aina ollut kiinnostunut maisemista, ja ne toimivat tässäkin elokuvassa hienosti. Erityisen vaikuttavia ovat Marabarin luolat, jotka viittaavat Biharissa sijaitseviin Barabarin luoliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti