Lapsuuden tarinoita (1964)

Tšekkoslovakiassa tuotettiin erityisen hienoja lastenelokuvia 1960- ja 1970-luvuilla. Tähän joukkoon kuuluu ehdottomasti kolmesta tarinasta koostuva episodielokuva Povídky o dětech (1964), jonka voisi suomentaa Lapsuuden tarinoita tai pikemminkin Tarinoita lapsista. Tämä elokuva on jäänyt mieleen, sillä sen kolmatta episodia Karppi esitettiin Suomessa lyhytelokuvana 1980-luvulla. Ensimmäinen kertomus on Milan Vošmikin ohjaama Magdalena, viehättävä elokuvanovelli ensimmäisestä koulupäivästä. Aamulla Magdalena (Magdalena Holendrová) herää jo puolikuudelta, kuorsaavan isän vierestä. Ennen pitkää paljastuu, että äiti nukkuu toisessa huoneessa – vauvan kanssa. Magdalena saa mennä yksin kouluun ensimmäisenä päivänä, ja vieruskaveriksi asettuu itkevä Kamil (Kamil Hurt). Kaksi yksinäistä löytävät toisensa ja Magdalena saattaa Kamilin kotiin. Tarina ei ole monimutkainen, mutta se on hauskasti ja herkästi kerrottu. Toinen episodi, Jaromír Dvořáčekin ohjaama Petkuttaja, on puheliaampi, ja se jää kahden laajemman tarinan jalkoihin. Vartin mittaisessa kertomuksessa Jarmila (Erika Gaertnerová) joutuu huiputtamaan saadakseen uudet kengät.

Ehdoton suosikkini on kolmas ja viimeinen lapsuudenkuvaus, Jiří Hanibalin ohjaama Karppi, joka alkaa maagisilla kuvilla lumen peittämästä Prahasta. Joulu on tulossa, ja kalakauppias on myymässä joulupöytään karppeja, suoraan vesitynnyristä. Pieni Ludvik (Josef Filip) saa valita kalan, joka laitetaan odottamaan aattoa perheen kylpyammeeseen. Ludvik ystävystyy kalan kanssa, käy jopa ammeessa kylpemässä karpin seurassa, mutta kun pelko joulun lähestymisestä valtaa, hän kätkee kaikki talon veitset. Ennen pitkää happi tuntuu loppuvan ammeesta. Yöllä Ludvik nappaa karpin ja vie sen alakerran uimahalliin. Elokuvan lopussa vanhemmat löytävät kadonneen pojan uiskentelemassa uima-altaasta. Mutta arvoitukseksi jää, mitä tämän jälkeen tapahtuu. Jos oikein ymmärsin, isä (Ilja Prachar) jää huitomaan haavillaan yrittäessään saada karppia kiinni. Aamu valkenee, ja uimahallin ovella seisoo lappu: ”Suljettu teknisen vian vuoksi.”

Jiří Hanibalin muu tuotanto jää hämärän peittoon, mutta hän ohjasi 60- ja 70-luvulla tukun koko perheen elokuvia. Wikipedian mukaan hän työskentelee nykyään vapaana kirjailijana ja on julkaissut useita historiallisia romaaneja.