Koko maailman kulta (1961)

Koko maailman kulta (Tout l'or du monde, 1961) oli Renè Clairin toiseksi viimeinen pitkä näytelmäelokuva. Se kuuluu hänen tuotantonsa vähiten tunnettuun osaan eikä liene koskaan ollut Suomessa tv-esityksessä. Koko maailman kulta alkaa hienoilla kuvilla autojen täyttämästä Pariisista. Mieleen tulee Jacques Tatin kymmenen vuotta myöhempi komedia Trafic - liikenne (Trafic, 1971), jossa autojen katkeamaton virta täyttää kadut. Clairin tatimainen aloitus virittää elokuvan komediaksi, jossa modernisaatio on punonut ihmiset peruuttamattomasti verkkoihinsa ja jossa nykyihmisen toimia seurataan huvittuneesti, etäältä. Autojen massasta siivilöytyy esiin dollarihymy, joka kiitää maaseudun rauhaan. Kaupunkilaiset suurliikemiehet, etunenässään Victor Hardy (Philippe Noiret), löytävät maalaiskylän, jossa ihmiset elävät vanhoiksi. He päättävät ostaa tilan yksi toisensa jälkeen perustaakseen Longuevie-nimisen modernin asuinalueen hotelleineen, golf-kenttineen ja kylpylöineen. Vanha Dumont (Bourvil) pitää kuitenkin pintansa eikä suostu myymään maatilkkuaan.

Bourvil näyttelee teoksessa lopulta kolmoisroolin. Hän esittää myös vanhan Dumontin poikaa, joka on elokuvan alussa paimenessa vuorilla. Lopulta paljastuu vielä toinenkin poika, Meksikoon päätynyt musta lammas, jonka roolissa Bourvil näyttää monipuolisuutensa. Paimenpoika Toine joutuu kaupunkilaisten pihteihin ja saa papparazzit peräänsä. Mieleen tulee Hergén Castafioren korujen (Les Bijoux de la Castafiore) kuva mediamaailmasta: Hergén sarjakuvahan ilmestyi Tintin-lehdessä vuosina 1961 ja 1962, hyvin lähellä Clairin elokuvan valmistumisaikaa.

Modernisaation kuvauksena Koko maailman kulta ei ole pessimistinen vaikka se viittaakin kintaalla kaupunkilaisten pyrkimyksille. Ennen pitkää upouusissa tiloissa tuuli vihmoo ja suurellisesti luvattu tulevaisuus muuttuu rappeutuneeksi historiaksi. Toisaalta elokuvan kuvaa ranskalaisesta maaseutuyhteisöstäkään ei voi pitää kritiikittömänä. Dumont on itsepäinen patriarkka. Ehkäpä elokuvan loppu kuvaa heilahdusta juuri näissä pitkissä perinteissä ja vihjaa samalla, että Longuevien terveellinen elämä kuuluu kaikille.