Suurinta elämässä (1959)

Suurinta elämässä (Imitation of Life, 1959) jäi Douglas Sirkin viimeiseksi Hollywood-elokuvaksi. Tanskalaisvanhempien lapsena Hampurissa vuonna 1897 syntynyt Hans Detlef Sierck oli tullut Yhdysvaltoihin monia muita emigrantteja myöhemmin. Hän oli ehtinyt ohjata tukun melodraamoja UFA:lle, mutta vuonna 1937 hän pakeni Saksasta. Ennen pitkää Sirk päätyi Hollywoodiin yhdessä puolisonsa Hilde Jaryn kanssa. Tarinan mukaan Sirk ei koskaan viihtynyt Yhdysvalloissa, tai hänellä oli eräänlainen viha-rakkaus-suhde uuteen kotimaahan, minkä vuoksi ei ole ihme, että hän muutti välittömästi Suurinta elämässä -elokuvan jälkeen Sveitsiin. Ehkäpä juuri tästä syystä Sirkin Hollywood-melodraamoissakin on paikoitellen ironista, etääntynyttä otetta; ehkäpä ambivalentin suhteen vuoksi yltiomelodramaattinen ote istui hänelle niin hyvin.

Itse koen Suurinta elämässä -elokuvan samanaikaisesti kiehtovaksi ja vastenmieliseksi. Se esittää pakonomaisen, paisutellun kuvan amerikkalaisesta unelmasta. Yksihuoltajaleski Lora Meredith (Lana Turner) koettaa kaikin keinoin toteuttaa unelmaansa teatteriurasta toisen maailmansodan jälkeisessä ahdingossa. Elokuvan loistavassa aloituskohtauksessa Lora tutustuu Coney Islandin vilinässä sekä valokuvaajan urasta haaveilevaan Steve Archerin (John Gavinin) että mustaan yksihuoltajaan Annie Johnsoniin (Juanita Moore). Lesket lyöttäytyvät yhteen kasvattamaan tyttäriään, Lora ihastuu Steveen, mutta ura on tärkeämpi. Loran nousujohteisen uran kuvaus on kuin tiivistelmä lukemattomien aiempien Hollywood-elouvien menestystarinoista lipevine managereineen ja yhä pidemmälle jatkuvine kiertueineen. Oman särmänsä draamaan tuo etninen konflikti: Annien tytär häpeää mustaa taustaansa ja haluaa irti kodistaan, mikä haavoittaa äitiä peruuttamattomasti. Elokuva palaa alkutekstien lauluun ”Imitation of Life”, jonka Sammy Fain tulkitsee: elämä ilman rakkautta on vain kalpea jäljennös. Lopulta Annie on harvoja, jotka kykenevät vastikkeettomaan rakkauteen. Sammy Fainin vastavoimaksi kohoaa lopussa, Annien hautajaiskohtauksessa, Mahalia Jacksonin vaikuttava ”Trouble of the World”.