Helmut Bergerin paluu Ludwig II:n rooliin! Donatello ja Fosco Dubini ohjasivat vuonna 1993 kiinnostavan historiallisen elokuvan Ludwig II:n Sveitsin-matkasta. Ehkäpä idea on syntynyt Viscontin kaksi vuosikymmentä aiemman teoksen innoittamana. Jo Visconti kuvasi Ludwig II:ssa kuninkaan suhdetta itävaltalaiseen näyttelijään Josef Kainziin, mutta Viscontin käsittelyssä suhteen kuvaus jäi lyhyeksi: erityisesti korostui Kainzin vierailu Linderhofissa Schillerin Wilhelm Telliä ja Victor Hugon Marion Delormea lausumassa. Vaikka Ludwig II tunnettiin Wagnerin oopperoiden vannoutuneena ihailijana, hänellä oli muitakin intohimoja. Dubini-veljesten elokuvan lähtökohtana on Ludwigin päähänpinttymä päästä Schillerin Wilhelm Tellin aidoille tapahtumapaikoille. Hän otti Josef Kainzin mukaansa ja pakotti tämän lausumaan näytelmän tekstiä milloin missäkin.Viscontin elokuvassa Ludwig oli oikeastaan Helmut Bergetin ja Giancarlo Gianninin yhdistelmä, sillä Giannini dubbasi roolin italiaksi. Dubini-veljesten elokuvassa on hienoa se, että Bergeriä kuullaan omalla äänellään. Kiinnostava paradoksi on toisaalta siinä, että jos Berger Viscontin elokuvan aikaan oli 28-vuotias ja tavallaan liian nuori näyttelemään loppuvaiheen Ludwigia, tässä elokuvassa Berger on puolestaan liian iäkäs, 49-vuotias, kun Ludwig oli vuonna 1881 36-vuotias. Kuollessaan vuonna 1886 Ludwig oli 41 vuotta. Toisaalta, Dubini-veljesten elokuvassa Ludwigin hahmossa on seesteisyyttä, mikä sopii teemaan: Sveitsin-matkan on sanottu olleen kuninkaan onnellisimpia elämänvaiheita. Yksinäiseltä hän näyttää jo nyt, mutta syvän melankolian vuodet olivat vielä edessä.
Ludwig 1881 etenee verkkaisesti, ja Sveitsin-matkan lomassa kuvataan takautumina linnojen suunnittelua, kuninkaan pyrkimystä materialisoida fantasiansa. Erityisen kiinnostava on jakso, joka kuvaa Venus-luolan efektiteknologian suunnittelua. Lopputulos on onnistunut, novellistinen tuokiokuva.
Tässä vielä valokuva Ludwig II:sta (1845-1886) ja Josef Kainzista (1858-1910):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti