10. heinäkuuta 2011

Baijeri 4: Alte und Neue Pinakothek

Münchenin pinakoteekit, Alte Pinakothek, Neue Pinakothek ja Pinakothek der Moderne, muodostavat mahtavan taidehistoriallisen kompleksin - tosin tällä kertaa voimat riittivät vain vanhaan ja uuteen kokoelmaan. Pieter Brueghel vanhemman Laiskurien maa on vaikuttava joutilaisuuden kuvaus, jonka yksityiskohdissa on pohtimista. Porsaassakin on veitsi valmiina lihan leikkuuta varten. Isä-Brueghelin rinnalla nähdään kahden pohjan, Pieter Brueghel nuoremman ja Jan Brueghel vanhemman töitä.

Erityisen hauska on Jan Brueghelin Neitsyt Maria hedelmä- ja kukkakranssin ympäröimänä. Rubensin tuotantoa Alte Pinakothekissä on paljon, ja mieleen jäävät erityisesti kuuluisa Leukippoksen tyttärien ryöstö sekä ristiinnaulittu, jonka tumma tausta on vaikuttava. Yksinäisiä, ristillä riippuvia Kristuksia kuvattiin paljon 1500- ja 1600-luvuilla, usein mustaa taustaa vasten. Rubensin ohella aihetta tapailivat myös muun muassa Guido Reni, Velázquez ja Zurbarán. Saksalaisen maalaustaiteen helmeä Alte Pinakothekissä edustaa Albrecht Altdorferin Die Alexanderschalacht vuodelta 1529. Lopuksi oli vuorossa Neue Pinakothek, joka koostuu 1800-luvun ja 1900-luvun alun taiteesta: kokoelman jänneväli ulottuu Caspar David Fredrichistä Vincent van Goghiin. Minua säväyttivät Friedrichin maalausten lisäksi Carl Spitzwegin työt.

Ei kommentteja: