Suomessa Jacques Martin tunnetaan Alix-sarjakuvasta, mutta hän synnytti monia muitakin hahmoja. Suurin osa Martinin luomuksista sijoittui menneisyyteen (Alixin ohella Keos, Orion, Arno, Jhen, Lois) mutta Hergén inspiroimana hän loi reportterihahmon, joka ratkoi ajankohtaisia kysymyksiä. Tuloksena oli Lefranc, joka aloitti seikkailunsa
Tintin-lehdessä vuonna 1952. Jo ennen tätä Martin oli tullut yhteistyöhön Hergén kanssa, ja suhde jatkui vuoteen 1982 asti. Martinin kädenjälki näkyi 50-luvulla muun muassa albumeissa
Tuhatkaunon tapaus,
Tintti Tiibetissä ja
Seikkailu punaisella merellä. Hankin hiljattain kolme ensimmäistä Lefranc-albumia Saksasta, jossa sankarin nimi oli Luc Frank. Ensimmäinen tarina
La Grande Menace (Die grosse Bedrohung) ilmestyi
Tintin-lehdessä vuosina 1952-53 ja albumina 1954. Erinomaisesti piiretty sarjakuva kumpuaa toisen maailmansodan jälkeisistä jännitteistä: pohjalla ei kuitenkaan ole kylmä sota tai ideologinen konflikti. Saksalaisen linnan uumenissa asustaa ruotsalaista sukujuurta oleva Axel Borg, joka suunnittelee koko Pariisin tuhoamista massiivisella ohjuksella. Ehkä tarina on muistuma Kolmannan valtakunnan aseteknologiasta.
Seuraava tarina
L'Ouragan de feu (Der Feuersturm) seurasi pitkän tauon jälkeen, jatkosarjana 1959-60 ja albumina 1961. Jälleen Ranska on uhattuna, mutta sitä ei uhkaa kolonialistisen vallan murtuminen vaan teknologinen kehitystyö. Tunnettu kemisti on onnistunut puristamaan merivedestä öljyä, ja keksintö järisyttää maailman tasapainoa, hiukan samaan tapaan kuin ihmekangas Alexander Mackenrickin elokuvassa
Mies valkoisessa puvussa (Man in the White Suit, 1951). Kiinnostavaksi tarinan tekee tapahtumapaikka, Saint-Malo ja luostarisaari Mont Saint-Michel, joiden arkkitehtuuri on piirretty tarkasti. Tyyliltään
L'Ouragan de feu edustaa parasta Martiniä - on oikeastaan harmi, ettei sarja saanut enempää jatkoa 1960-luvulla. Samaan tapaan kuin Alixin kumppanina on nuori Enak, Lefranc saa seuralaisekseen kemistin veljenpojan, joka tarinan lopussa jää orvoksi. Ensimmäisiä Lefranc-sarjakuvia yhdistää sama vihollinen: Axel Borg ilmestyy tässäkin paikalle, vain kadotakseen mystisesti meren aaltoihin viimeisillä sivuilla.
Martinin teki 60-luvulla vielä kolmannen tarinan ranskalaisen sanomalehtimiehen seikkailuille. Tuloksena oli
Le Mystère Borg (Der Super-Virus), joka ilmestyi albumina vuonna 1965. Nyt tarina sijoittuu pääosin Sveitsiin, hiihtokeskukseen, jossa Lefranc osallistuu journalistien slalom-kisaan. Tällä kertaa Borgin hyppysiin on päätynyt vaarallinen virus, joka kuitenkin Venetsiaan sijoittuvassa loppukohtauksessa saadaan oikeisiin käsiin. Frank oli menestys, mutta Martinilla ei ollut mahdollisuutta jatkaa sarjaa ennen 70-lukua. Vasta kun Martinin ja Hergén tiet erosivat 1982, Lefrancin hahmo näyttää nousseen kiitoon. Kolmen ensimmäisen albumin jälkeen Martin ei enää itse piirtänyt sarjaa, mutta käsikirjoitti sitä vuodeen 2004, jolloin 16. albumi näki päivänvalon. Saagan viimeisin 22. osa
Les enfants du bunker ilmestyi huhtikuussa 2011 Michel Jacquemartin ja Alain Mauryn yhteistyönä.
Suomessa Jacques Martin tunnetaan Alix-sarjakuvasta, mutta hän synnytti monia muitakin hahmoja. Suurin osa Martinin luomuksista sijoittui menneisyyteen (Alixin ohella Keos, Orion, Arno, Jhen, Lois) mutta Hergén inspiroimana hän loi reportterihahmon, joka ratkoi ajankohtaisia kysymyksiä. Tuloksena oli Lefranc, joka aloitti seikkailunsa Tintin-lehdessä vuonna 1952. Jo ennen tätä Martin oli tullut yhteistyöhön Hergén kanssa, ja suhde jatkui vuoteen 1982 asti. Martinin kädenjälki näkyi 50-luvulla muun muassa albumeissa Tuhatkaunon tapaus, Tintti Tiibetissä ja Seikkailu punaisella merellä. Hankin hiljattain kolme ensimmäistä Lefranc-albumia Saksasta, jossa sankarin nimi oli Luc Frank. Ensimmäinen tarina La Grande Menace (Die grosse Bedrohung) ilmestyi Tintin-lehdessä vuosina 1952-53 ja albumina 1954. Erinomaisesti piiretty sarjakuva kumpuaa toisen maailmansodan jälkeisistä jännitteistä: pohjalla ei kuitenkaan ole kylmä sota tai ideologinen konflikti. Saksalaisen linnan uumenissa asustaa ruotsalaista sukujuurta oleva Axel Borg, joka suunnittelee koko Pariisin tuhoamista massiivisella ohjuksella. Ehkä tarina on muistuma Kolmannan valtakunnan aseteknologiasta.
Seuraava tarina L'Ouragan de feu (Der Feuersturm) seurasi pitkän tauon jälkeen, jatkosarjana 1959-60 ja albumina 1961. Jälleen Ranska on uhattuna, mutta sitä ei uhkaa kolonialistisen vallan murtuminen vaan teknologinen kehitystyö. Tunnettu kemisti on onnistunut puristamaan merivedestä öljyä, ja keksintö järisyttää maailman tasapainoa, hiukan samaan tapaan kuin ihmekangas Alexander Mackenrickin elokuvassa Mies valkoisessa puvussa (Man in the White Suit, 1951). Kiinnostavaksi tarinan tekee tapahtumapaikka, Saint-Malo ja luostarisaari Mont Saint-Michel, joiden arkkitehtuuri on piirretty tarkasti. Tyyliltään L'Ouragan de feu edustaa parasta Martiniä - on oikeastaan harmi, ettei sarja saanut enempää jatkoa 1960-luvulla. Samaan tapaan kuin Alixin kumppanina on nuori Enak, Lefranc saa seuralaisekseen kemistin veljenpojan, joka tarinan lopussa jää orvoksi. Ensimmäisiä Lefranc-sarjakuvia yhdistää sama vihollinen: Axel Borg ilmestyy tässäkin paikalle, vain kadotakseen mystisesti meren aaltoihin viimeisillä sivuilla.
Martinin teki 60-luvulla vielä kolmannen tarinan ranskalaisen sanomalehtimiehen seikkailuille. Tuloksena oli Le Mystère Borg (Der Super-Virus), joka ilmestyi albumina vuonna 1965. Nyt tarina sijoittuu pääosin Sveitsiin, hiihtokeskukseen, jossa Lefranc osallistuu journalistien slalom-kisaan. Tällä kertaa Borgin hyppysiin on päätynyt vaarallinen virus, joka kuitenkin Venetsiaan sijoittuvassa loppukohtauksessa saadaan oikeisiin käsiin. Frank oli menestys, mutta Martinilla ei ollut mahdollisuutta jatkaa sarjaa ennen 70-lukua. Vasta kun Martinin ja Hergén tiet erosivat 1982, Lefrancin hahmo näyttää nousseen kiitoon. Kolmen ensimmäisen albumin jälkeen Martin ei enää itse piirtänyt sarjaa, mutta käsikirjoitti sitä vuodeen 2004, jolloin 16. albumi näki päivänvalon. Saagan viimeisin 22. osa Les enfants du bunker ilmestyi huhtikuussa 2011 Michel Jacquemartin ja Alain Mauryn yhteistyönä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti