Helmikuiselta matkalta Uuteen Meksikoon tarttui mukaan Howard Bryanin teos Santa Fe Tales & More. Siihen on koottu muistikuvia, anekdootteja ja historiallisia kertomuksia 1600-luvulla syntyneestä kaupungista, jonka keskellä kohoaa fransiskaanikirkko ja jonka arkkitehtuurissa on vieläkin häivähdys Villin Lännen kaupunkia. Santa Fen historiassa tärkeä hahmo oli Lewis Wallace, joka saapui Uuden Meksikon kuvernööriksi vuonna 1878. Wallace oli lakimies, kirjailija ja taiteilija, joka oli tehnyt myös näyttävän sotilasuran. Kiertelevät rosvojoukot pitivät Uutta Meksikoa otteessaan siinä määrin, että monien mielestä kunnialliset ihmiset olisi pitänyt kokonaan siirtää muualle, jolloin alue olisi voitu jättää anarkian tilaan. Toisin kuitenkin kävi, ja Wallacen tehtävä oli laittaa rikollisuus kuriin. Marraskuussa 1878 Wallace lupasi armahduksen kaikille, jotka olivat rikkoneet lakia 1. helmikuuta 1878 jälkeen. Tämä toi rauhan usean kuukauden ajaksi.
Uuteen Meksikoon oli päätynyt myös newyorkilaissyntyinen Billy the Kid (William H. Bonney alias Henry Antrim, oik. Henry McCarty, 1859—1881), jonka väkivaltainen maine oli käynyt jo selväksi. Helmikuussa 1879 Wallace sai kirjeen, jonka oli allekirjoittanut William H. Boney. Billy the Kid lupasi paljastaa kaikki tietonsa, jos saisi armahduksen, ja päätti kirjeen sanoin: ”I am called Kid Antrim, but Antrim is my stepfather's name.” 20-vuotias henkipatto oli piilottelemassa San Patricion kylässä mutta saapui lopulta tapaamaan Wallacea. Kid suostui todistajaksi ja antautui vangittavaksi. Nuori rikollinen oli niin suosittu. että kyläläiset kävivät laulamassa serenadia tyrmän ulkopuolella! Armahdusta ei kuitenkaan tullut, ja Billy katsoi tulleensa petetyksi, varmaankin siitä syystä, etteivät paljastukset lopulta johtaneet toivottuihin tuloksiin. Oikeudenkäynnin jälkeen Billy pakeni ja jatkoi rikollista toimintaansa. Lewis Wallace antoi lopulta etsintäkuulutuksen, jossa Billystä luvattiin 500 dollarin palkkio, elävänä tai kuolleena. Puoli vuotta myöhemmin, kun Wallace oli jo ehtinyt lähteä Uudesta Meksikosta, Pat Garrett ampui Billy the Kidin Fort Sumnerissa.
Samaan aikaan kun Lewis Wallace pyrki taltuttamaan Uuden Meksikon rikollisia, hänen mielensä vaelsi kokonaan toisenlaisissa maisemissa. Juuri Santa Fessa Wallace omistautui iltaisin suuren eeppisen romaanin kirjoittamiseen: tuloksena oli Pyhälle maalle sijoittuva historiallinen kuvaelma Ben-Hur, joka on sittemmin tullut tunnetuksi useina elokuvaversioina. Kesällä 1880 Wallace sai valmiiksi käsikirjoituksen, joka kuvasi rinnakkain Kristuksen ja Ben-Hurin tarinan. On kiehtovaa ajatella, että tämä hurskas 1800-luvun uskonnollisuuden ilmaus syntyi väkivallan keskellä, tilanteessa, jossa kirjailija varmaankin pohti kristillisten arvojen merkitystä omana aikanaan. Ben-Hurista tuli menestystarina, joka upposi aikalaisiin. Siitä tehtiin näyttämösovituksia, ja teos käännettiin useille kielille.Ben-Hurin erikoislaatuinen syntyhistoria oli myös aikalaisten tiedossa. Ehkä Uuden Meksikon anarkistinen konteksti jopa lisäsi tarinaan liitettyä hartauden kokemusta. Suomessa Uusi Suometar kirjoitti aiheesta 21. helmikuuta 1908:
Lopulta Ben-Hurin ja Uuden Meksikon välillä on myös temaattinen yhteys. Wallacen romaanissa Rooman valtakunta edustaa yhteiskunnallista järjestystä levottomina aikoina, mutta imperiumin yhteiskunnallinen valta edustaa myös repressiota, koska sen toiminta ei pohjaudu kristillisiin arvoihin. Oliko taistelu lainsuojattomia vastaan Wallacelle ristiretki kristillisen maailmankuvan puolesta? Pimeyden poistuminen on myös romaanin viimeisten sanojen ytimessä: ”Suurenmoisesta maanalaisesta haudastaan kristinusko pian nousi päivänvaloon ja valollansa hälvensi pakanuuden pimeyden.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti