Salainen panos (The Adventures of Tartu, 1943)

Ryhdyin katsomaan Harold S. Bucquetin vakoiludraamaa The Adventures of Tartu (1943) kuvitellen, että Tartu viittaa Tarttoon ja että kyse olisi viittauksesta Viroon. Lopulta paljastui, että Tartu onkin sukunimi. Elokuvan päähenkilö on brittikapteeni Terence Stevenson (Robert Donat), joka lähetetään erikoistehtävään Tšekkoslovakiaan, Romanian kautta. Stevenson on opiskellut Saksassa ja osaa sujuvasti sekä saksaa että romaniaa. Voidakseen soluttautua vihollisen alueelle hän omaksuu Romanian Rautakaartin kapteenin Jan Tartun identiteetin. Ajatuksena on, että Tartu/Stevenson jatkaisi Romaniasta Tšekkoslovakiaan tutkimaan natsien myrkkykaasutehdasta. Suomessa The Adventures of Tartu nähtiin vuonna 1950 nimellä Salainen panos. Sota-ajan olosuhteissa valmistunut elokuva tuli siis Suomeen vasta viisi vuotta maailmanpalon päättymisen jälkeen. 

The Adventures of Tartu on ennen kaikkea Robert Donatin (1905–1958) elokuva. Manchesteriläissyntyinen Donat oli 1930-luvulla näytellyt muun muassa Alfred Hitchcockin vakoilutrillerissä 39 askelta (The 39 Steps, 1935), René Clairin komediassa Kummitus muuttaa länteen (The Ghost Goes West, 1935) ja Jacques Feyderin draamassa Kaksoiskotkan sortuessa (Knight Without Armour, 1937). Oscarin Donat sai vuonna 1939 roolistaan Sam Woodin elokuvassa Hyvästi, Mr. Chips (Goodbye, Mr. Chips), mikä olikin hänen uransa huipennus. Mutta vakuuttava hän on myös elokuvassa The Adventures of Tartu ja saa näyttää eri rekistereitään muuntuessaan kultivoituneesta brittisotilaasta kovaotteiseksi rautakaartilaiseksi. Suomessa Vapaa Sana -lehden kriitikko kiinnitti heinäkuussa 1950 huomiota siihen, miten ”puumaisia” propagandatarkoituksessa rakennetut natsihahmot olivat. Sen sijaan Donat sai kriitikolta ylistystä: ”Salainen panos olisi aivan mitätön vakoiluelokuva, ellei sen pääosassa olisi Robert Donat, sympaattinen ja hienostunut näyttelijä, jota kumman vähän on viime aikoina nähty valkokankaalla. Hänen luomanaan romanialainen rautakaartilainen Jan Tartu on ylikarrikoitunakin niin mainio ilmestys, että elokuvan muut heikkoudet antaa anteeksi.”