Maan alla Pariisissa (Madame Pimpernel /Paris Underground, 1945)

Gregory Ratoffin jännityselokuva Maan alla Pariisissa (Madame Pimpernel /Paris Underground, 1945) valmistui heti toisen maailmansodan jälkeen, kuten moni muukin miehitetyn Ranskan vaiheita käsitellyt elokuva. Kyse oli paluusta sota-ajan tapahtumiin mutta kyse oli myös Ranskan vastarintaliikkeen tietoisesta heroisoinnista. Kiinnostavaksi Ratoffin elokuvan tekee sen viittaus vanhempaan brittiläiseen tarinaperinteeseen, paroonitar Orczyn romaaniin Punainen neilikka (The Scarlett Pimpernel, 1905), joka oli saanut myös monta jatko-osaa. Kun Punainen neilikka kuvasi englantilaista aatelismiestä, joka pelasti aatelisia Ranskan vallankumouksen jälkeisen terrorin kynsistä, Ratoffin elokuvan keskiössä on Rouva Pimpernel, Kitty de Mornay (Constance Bennett), joka auttaa saksalaisten miehittämässä Ranskassa brittisotilaita takaisin kotiinsa.

Maan alla Pariisissa perustuu Etta Shiberin muistelmateokseen Paris Underground, joka oli ilmestynyt jo sodan aikana 1943 ja kuvasi kirjailijan yhteistyötä vastarintaliikkeen kanssa. Elokuva alkaa vuodesta 1940. Kitty de Mornay on taustaltaan yhdysvaltalainen, ja hän on vastikään eronnut ranskalaisesta aviomiehestään. Tapahtumat käynnistyvät, kun Kitty pakenee Pariisista seuralaisensa Emmyline Qualen (Gracie Fields) kanssa. Majatalossa he törmäävät RAF:n lentäjään (Leslie Vincent) ja ajautuvat rooliin, johon he eivät alun alkaen arvanneet joutuvansa. Ennen pitkää Kitty ja Emmyline onnistuvat toimittamaan 300 liittoutuneiden sotilasta pois vihollisen maaperältä. Tarina ei itsessään ole kummoinen, mutta Lee Garmesin kuvausta on ilo seurata. Käsikirjoitukseen muuten osallistui riikalaissyntyinen Boris Ingster, omintakeisen rikoselokuvan Murha 3. kerroksessa (Stranger on the Third Floor, 1940) ohjaaja.