4. syyskuuta 2010

Erämään kettu (1951)

Henry Hathawayn Erämaan kettu (The Desert Fox: The Story of Rommel, 1951) perustui tuoreeseen Desmond Youngin Rommel-biografiaan, joka ilmestyi myös suomeksi. Alkuperäisteokselle uskollinen elokuva on eräänlainen draamadokumentti, joka kiinnostavasti jatkaa Hathawayn sodanjälkeisten puolidokumentaaristen projektien sarjaa. Nunnally Johnsonin käsikirjoittama elokuva alkaa vangitsevasti, liittoutuneiden turhalla yrityksellä iskeä Saksan Pohjois-Afrikan joukkojen päämajaan. Kommandojoukoille Erwin Rommel on saavuttamaton kohde, kuten tietyssä mielessä myös jälkipolville, jotka yrittävät selvittää armoitetun taktikon kohtaloa Kolmannen valtakunnan viime vaiheissa. Kertojaksi paikantuu brittiläinen upseeri, joka näkee Saharan erämaan kuumuudessa tummaan nahkatakkiin pukeutuneen Rommelin, vilaukselta. Seuraavassa kohtauksessa Rommel on kuollut, ja takautumana draama alkaa piirtää kuvaa siitä, mitä Rommelille tapahtui hänen palattuaan takaisin Saksaan. James Mason rakentaa erinomaisen kuvan upseerista, joka on samaan aikaan lojaali ja kapinallinen.

1 kommentti:

Sven-Erik Klinkmann kirjoitti...

En ole nähnyt tätä, mutta olisi varmaan syytä katsoa, jo James Masonin vuoksi. Erinomainen on oikea sana kuvailemaan tämän näyttelijän lahjoja ja läsnäoloa. Huomasin sen jälleen katsellessani North By Northwest-leffaa jossa Masonin konna antaa elokuvalle huomattavan osan sen piinaavan vaarallisuuden tunteesta. Ainoa näyttelijä johon pystyn vertaamaan hänet on Edward G. Robinson.