
Voi vain kuvitella, miten hyvin Cary Grant olisi sopinut kuunnelmarooliin, mutta joka tapauksessa Fred MacMurray selviytyy hyvin nokkelasanaisena päätoimittajana. Claudette Colbert puolestaan istuu tarinaan erinomaisesti ja olisi ehkä sopinut myös Hawksin elokuvaan. Kuunnelman koossapitävänä voimana on tulennopea dialogi. Jos aiemmissa kuuntelemissani Lux-esityksissä yleisön ääniä on ollut vaikea kuulla, tässä naurunremahdukset kaikuvat mikrofoniin asti. Esityksen hulppea tunnelma on käsinkosketeltava. His Girl Friday soveltuu itse asiassa erinomaisesti juuri kuunneltavaan muotoon. Puhelinkeskustelut siirtävät tapahtumien keskiötä sujuvasti, muun muassa kohtauksessa, jossa Bruce on päätynyt poliisin tyrmään ja hänen äänensä kuullaan ensin Hildyn näkökulmasta. Kohtauksen aikana painotus vaihtuu päinvastaiseksi, ja Bruce kuulee kaltereiden taakse Hildyn vaimeat selittelyt. Kun tuomiotaan paennut Earl Williams kätkeytyy kirjoituspöydän sisään, tunnussanaksi sovitaan kolme kopautusta. Näiden koputusten huumori välittyy loistavasti.
Jos vain jaksaa kuunnella Lux-saippuan mainokset loppuun asti, sokerina pohjalla on päätähtien haastattelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti