Mainzissa alkoi eilen symposium Cultural History in Europe: Institutions - Themes - Perspectives. Järjestäjänä on Mainzin yliopiston historiallisen kulttuurintutkimuksen yksikkö ja tavoitteena on rakentaa vertailevaa kuvaa kulttuurihistorian historiasta, näkökulmista ja tulevaisuuden haasteista. Mukana on puhujia yli kymmenestä maasta. Oman esitykseni tekeminen meni viime tinkaan. Tuntuu, että kulttuurihistorian historiaa Suomessa ei oikeastaan ole riittävästi edes tutkittu. Oli pakko ryhtyä lukemaan aikalaisaineistoja. Vaikka lamprechtilaisuuden vaikutuksesta suomalaiseen tutkimukseen on paljon puhuttu, tuntuu, että Gunnar Suolahden johtamaan kulttuurihistorialliseen koulukuntaan pitäisi perehtyä vielä lisää.
Suomalaisia kulttuurihistorialliset synteesit ovat aina kiehtoneet. Egon Friedellin Uuden ajan kulttuurihistoria suomennettiin jo 1930-luvun alussa, samaan aikaan kun Suolahden kokoama ryhmä kirjoitti Suomen kulttuurihistorian kokonaisesitystä. Suomalaisia kiehtoi myös Oswald Spenglerin vertaileva, morfologinen ote. Spengler vieraili Helsingissä marraskuussa 1924 ja piipahti myös Turussa pitämässä luennon oheisessa vanhassa Phoenixin rakennuksessa. Suomalaisia tuntui järisyttäneen paitsi Spenglerin kokonaishahmotus myös se, että hän oli aidosti kiinnostunut muistakin kulttuureista kuin eurooppalaisesta.
Mainzissa päivän aloitti Oslon yliopiston kulttuurihistorian professori Anne Eriksen, joka kuvasi norjalaista kehitystä etnologiasta kulttuurihistoriaan. Eriksenin argumentti oli, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kulttuurihistoriallinen tutkimus ei syntynyt historian laitoksilta vaan kansatieteellisestä ja folkloristisesta kiinnostuksesta. Tässä mielessä muiden pohjoismaiden kehitys eroaa merkittävästi suomalaisesta: Suomeessa inspiraatiota noudettiin Saksasta, Karl Lamprechtin kulttuurihistoriallisista ajatuksista, ja samalla pyrittiin myös etsimään institutionaalisia muotoja kulttuurihistorialliselle tutkimukselle.
Ensimmäinen symposiumpäivä oli lyhyt - onneksi, sillä takana oli pitkä lentomatka ja aikainen herääminen. Symposiumin väki on majoitettu lähes luostarimaisiin oloihin Erbacher Hofiin, lähelle Mainzin tuomiokirkkoa. Onneksi verkko toimii kuitenkin.
18. maaliskuuta 2010
Mainz 1: Kulttuurihistorian juurilla
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti