Heidät tuomitaan (1944)

André de Tothin toinen Hollywood-elokuva None Shall Escape sai ensi-iltansa huhtikuussa 1944, ja Suomessa se nähtiin kesäkuussa 1946 nimellä Heidät tuomitaan. Ajoitukset ovat tässä olennaisia, sillä elokuva liikkuu futuurissa: jo alkutekstien jälkeen tehdään selväksi, että tapahtumat sijoittuvat tulevaisuudeet, tilanteeseen, jossa natsi-Saksa on antaunut ja rikolliset joutuvat tuomiolle. Elokuva ennakkoi Nürnbergin oikeudenkäytiä, tosin tässä Yhdistyneet kansakunnat muodostavat tuomariston, joka kokoontuu siellä, missä rikokset ovat tapahtuneet. Tuomioistuin on aloituskohtauksessa kokoontunut Varsovaan, sillä edesvastuussa on komentaja Wilhelm Grimm (Alexander Knox), jonka kerrotaan nimenomaan Länsi-Puolassa syyllistynyt hirmutekoihin. Asetelma on poikkeuksellisen kiinnostava jo pelkästään siitä syystä, että elokuva sijoittuu lähitulevaisuuteen tilanteessa, jossa Normandian maihinnousukin oli vielä edessä. Toinen hämmästyksen kohde on se, että toisen maailmansodan loppuvaiheessa ylipäätään tehtiin elokuva, jonka keskiössä on natsiupseeri, yksilön kehityshistoria, ja pohdiskelu siitä, mikä lopulta oli johtanut siihen ”pahuuteen”, joka oli kaikkien nähtävillä. Koska aihe on näin kiinnostava, oli pakko katsoa, mitä aikalaislehdet kirjoittivat. Ainakin New York Timesin ja Washington Postin arvostelijat kritisoivat nimenomaan sitä, että Heidät tuomitaan keskittyy yksilön näkökulmaan, vaikka historialliset ja yhteiskunnalliset selitykset ovat mutkikkaampia.

Yksilön näkökulmassa on myös etunsa. Käsikirjoitus rakentuu todistajalausuntojen varaan, ja samalla Wilhelm Grimmin muodonmuutos ensimmäisen maailmansodan veteraanista pahamaineiseksi natsiksi hahmottuu, mutta päähenkilö itse on silmiinpistävän vaitonainen omasta kohtalostaan. Hän sanoo alussa olevansa syytön, mutta kuitenkaan hän ei pysty puolustamaan, tai halua puolustaa, itseään. Todistaja-aitioon astuvat länsipuolalaisen pikkukaupunkin pappi Warecki (Henry Travers), veli Karl Grimm (Erik Rolf) ja ex-morsian Marja Pacierkowski (Marsha Hunt). Ensimmäisessä kohtauksessa sodassa vammautunut Wilhelm otetaan puolalaiskylään lämpimästi vastaan, mutta katkeruus ja saksalainen kansallistunto nostavat päätään. Kiehtova on jakso, jossa Wilhelm vierailee vasemmistolaisen veljensä luona Münchenissä 1923 samaan aikaan, kun Hitler kirjoittaa vankilassa Mein Kampf -teostaan. Ennen pitkää Wilhelm palaa itään, samaan puolalaiseen kylään, jossa hän oli aikanaan ajautunut konfliktiin paikallisväestön kanssa.

Aivan varmasti unkarilainen André de Toth on tuntenut vetoa keskieurooppalaista tarinaa kohtaan, mutta tuotantoyhtiö Columbialle elokuva oli hankala markkinoitava. Alexander Knox tekee erinomaisen roolisuorituksen Wilhelm Grimminä, mutta tunnettuja tähtiä elokuvassa ei esiintynyt. Julkisteista voi huomata, että yhtiön markkinointiosasto yritti parhaansa mukaan lisätä sensaatiomaisuuden auraa elokuvan ylle!

Hollywoodin sotakuvausten joukossa Heidät tuomitaan on ehdottoman kiinnostava, ja on ihmeellistä, ettei tästä elokuvasta ole saatavilla sen paremmin vanhaa VHS-julkaisua kuin uudempaa dvd-levyäkään. Youtubesta onneksi löytyy TCM:n televisioinnista ladattu versio.